Etelämantereen tutkimusaseman ulkovaipparakenteiden toimivuus

Suomen Etelämantereelle perustaman tutkimusaseman ulkovaipparakenteiden lämpötiloja ja lämpövirtoja seurataan ympäri vuoden tehtävin mittauksin. Ulkovaipan ilmanpitävyyttä ja saumarakenteiden paikallisia ilmavuotoja mitataan vuosittain. Mittaukset alkoivat vuoden 1989 alussa ja jatkuvat vuoden 1992...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nieminen, Jyri
Format: Book
Language:Finnish
Published: VTT Technical Research Centre of Finland 1991
Subjects:
Online Access:https://cris.vtt.fi/en/publications/fa266aa3-dbcb-4eec-99a8-068e5f5fad0d
Description
Summary:Suomen Etelämantereelle perustaman tutkimusaseman ulkovaipparakenteiden lämpötiloja ja lämpövirtoja seurataan ympäri vuoden tehtävin mittauksin. Ulkovaipan ilmanpitävyyttä ja saumarakenteiden paikallisia ilmavuotoja mitataan vuosittain. Mittaukset alkoivat vuoden 1989 alussa ja jatkuvat vuoden 1992 alkuun. Rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys on jonkin verran huonompi kuin tyypillisesti ohutlevy-sandwiehrakenteisten rakennusten. Ilmavuotoluku 50 Pa alipaineessa oli 3,5 1/h. Saumarakenteiden ilmavuodot ovat selvästi kasvaneet verrattaessa asemalla saatuja tuloksia vertailumittauksiin Suomessa. Rakennus pystytettiin Suomessa valmistetuista, täysin varustetuista tilaelementeistä. Elementtien saumarakenteita vaurioitui kuljetuksen aikana. Ilmanpitävyyden heikkeneminen johtuu lähinnä kuljetuksen aikaisista rasituksista ja niiden aiheuttamista vaurioista. Ensimmäisen seurantavuoden aikana rakenteiden lämpötilat vaihtelivat -35 °E ja +35 °E välillä. Ulkopinnan päivittäisen lämpötilavaihtelun suuruus oli suurimmillaan noin 45 °E. Ensimmäisen seurantavuoden ilmasto oli Etelämantereen oloihin nähden leuto. Ilmaston vaikutusta ulkovaipan ilmanpitävyyteen voidaan arvioida vasta vuoden 1992 alussa tehtävien mittausten perusteella.