| Summary: | Vertailtujen Lentuan ja Ontojärven pohjaeläinmäärissä oli eroa, molempien järvien moreenirannoilla oli enemmän eläimiä kuin hiekkarannoilla. Vuodesta riippuen Lentuan eläinmäärät olivat 2 - 3-kertaiset Ontojärven määriin verrattuina. Myös eläinryhmien vallitsevuudessa ja yhteisöjen monimuotoisuudessa oli eroja. Sekä tässä työssä kerätty että vanha aineisto osoitti, että pohjaeläinten määrä vaihteli säännöstelykäytännön mukaan. Esimerkiksi Nuasjärvessä, jossa kesäaikaista keskivettä on nostettu vain vähän, olivat pohjaeläinten määrä ja eläimistön koostumus luonnontilaisen järven kaltaiset. Muiden aineistojen perusteella pohjaeläinten määrä (useiden vuosien ja useiden habitaattien) oli säännöstelyjärvissä 0,5 - 5 mg/m2 ja luonnontilaisissa 1 - 8 mg/m2. Vertailujärvien pohjaeläinten määrää selittivät habitaatin eri ominaisuudet, joista parhaita olivat Lentuassa sedimentaatio ja pohjanlaatu (eniten korreloituneet syvyyden kanssa), Ontojärvessä stabiilisuus, vedenkorkeuden vaihtelu, jään vaikutus, valon määrä ja sedimentaatio. Muuttujayhdistelmien selittävyys oli Lentuassa Ontojärveä parempi. Habitaattia määritteleviä muuttujia käyttäen muodostettiin Lentualle erotteluanalyysillä pohjaeläinmassaa ennustava malli. Alkukesällä näkyi myös, kuinka jäätyminen ja kuivuminen karsivat pohjaeläimiä kalojen ravinnonkäytössä. Sekä siikojen että varsinkin ahventen mahat olivat selvästi täydempiä Lentuassa kuin Ontojärvessä. Kesän mittaan käyttivät Ontojärven siiat enemmän planktonravintoa kuin Lentuan. Eräät siikojen ravinnonvalinnan piirteet viittasivat erilaiseen strategiaan kohteiden valinnassa.
|
|---|