Vetyongelma arktisissa korjaushitsauksissa

Vetyhalkeamien syntymistä matalissa lämpötiloissa hitsattaessa tutkittiin Implant-kokeella kylmähuoneessa, jossa lämpötila oli -40 °C. Tutktttavat teräkset olivat StE 460, StE 470 ja Raex 386 P arctic. Kokeita varten rakennettiin hydraulisesti kuormitettavat Implant-koelaitteet. Halkeilukokeiden lis...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Koivula, Jouko, Kihlman, Klaus, Karppi, Risto, Ruusila, Jouko
Format: Book
Language:Finnish
Published: VTT Technical Research Centre of Finland 1985
Subjects:
Online Access:https://cris.vtt.fi/en/publications/0f828fca-73d6-41e3-99cd-3e598b2970e9
Description
Summary:Vetyhalkeamien syntymistä matalissa lämpötiloissa hitsattaessa tutkittiin Implant-kokeella kylmähuoneessa, jossa lämpötila oli -40 °C. Tutktttavat teräkset olivat StE 460, StE 470 ja Raex 386 P arctic. Kokeita varten rakennettiin hydraulisesti kuormitettavat Implant-koelaitteet. Halkeilukokeiden lisäksi hitsattiin pakkasessa hitsin vetykokeita ja mitattiin hitsausliitoksen jäähtymisnopeuksia. Matala työlämpötila ei vaikuttanut merkittävästi hitsin jäähtymisnopeuteen eikä muutosvyöhykkeen maksimikovuuteen. Sillä oli sen sijaan huomattava vaikutus vedyn diffuusioon, mikä lisäsi muutosvyöhykkeen vetyhalkeilualttiutta korkeilla hitsin vetypitoisuuksilla. Hyvin alhaisilla vetypitoisuuksilla halkeilutaipumus taas väheni normaalissa työlämpötilassa tapahtuvaan hitsaukseen verrattuna. Kosteuden tiivistyminen lisää hitsin vetypitoisuutta ja niin ollen myös halkeilutaipumusta.