Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna

Kolmiulotteinen matemaattinen malli laadittiin kuvaamaan pohjoisten tekojärvien veden laadun kehittymistä pohjan, tulovesien, juoksutusten ja säätilojen määräämänä. Työn keskeisenä sisältönä kehitettiin pohjan vaikutusten laskentaa. Laskentatulosten luonnonmukaisuus varmistettiin vertaamalla niitä L...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Virtanen, Markku, Hellsten, Seppo, Koponen, Jorma, Riihimäki, Juha, Nenonen, Olli
Format: Book
Language:Finnish
Published: VTT Technical Research Centre of Finland 1993
Subjects:
Online Access:https://cris.vtt.fi/en/publications/068d404a-4110-4325-8adc-5068d5e349a1
Description
Summary:Kolmiulotteinen matemaattinen malli laadittiin kuvaamaan pohjoisten tekojärvien veden laadun kehittymistä pohjan, tulovesien, juoksutusten ja säätilojen määräämänä. Työn keskeisenä sisältönä kehitettiin pohjan vaikutusten laskentaa. Laskentatulosten luonnonmukaisuus varmistettiin vertaamalla niitä Lokan ja Portti-pahdan monipuolisiin, osin tässä työssä täydennettyihin mittaustuloksiin. Suunniteltuun Vuotoksen tekojärveen sovellettuina laskelmat osoittavat hapen kuluvan ensimmäisinä vuosina vähiin altaan monista osista, lopputalvisin myös ulosjuoksutettavista vesistä. Tulojokien edustat pysyvät kaiken aikaa hapellisina. Fosforipitoisuudet nousevat ensimmäisinä vuosina juoksutusvesissäkin nykyisiä tulvahuippuja väkevämmiksi. Vuosien mittaan hapettomien alueiden laajuus kaventuu ja happipitoisuus kasvaa. Väkevimmät fosforipitoisuudet vaimenevat noin kolmessa vuodessa nykyisiä tulvavesiä laimeammiksi. Kemijärveen tulevien vesien happipitoisuus vähentyy Vuotoksen ensimmäisenä talvena yli 10:stä noin 6:een mg:aan/l, ellei tätä erikseen ilmastamalla ole estetty. Kemijärven fosforipitoisuudet nousevat viereisen Pöyliönjärven ulappa-alueiden tasolle, missä ei tiedetä esiintyneen rehevöitymishaittoja. Kemijärven yläpuoliseen Kemijokeen aiheutuu Vuotoksen tekojärvestä fosforivirtaamina seuraavia lisäyksiä Lokan ja Porttipahdan vaikutuksiin (L + P suluissa) verrattuina: 1. - 3. vuotena noin 170 kg/vrk (L + P noin 120 kg/vrk v. 1973 - 76) 4. - 6. vuosina 40 - 50 kg/vrk (L + P noin 60 kg/vrk v. 1977 - 81) 7. - 15. vuosina noin 30 kg/vrk (L + P noin 70 kg/vrk v. 1982 - 86). Lokan ja Porttipahdan vaikutuksia ei pelkistä mittaustuloksista, ilman mate-maattista mallia, ole vuosien välisten vaihteluiden alta saatu kauempaa alajuoksulta lainkaan näkyviin. Vuotoksen tekojärvi lisää ensimmäisenä vuotenaan fosfo-rivirtaamia Ylä-Kemijoesta noin 90 %:lla, Kemijärvestä Kemijokeen noin 40 %:lla, Kemijoesta (Isohaarasta) Perämereen noin 13 %:lla, Perämereen kaiken kaikkiaan noin 0,8 %:lla ja Itämereen merialueiden ulkopuolelta noin 0,1 ...