Selvitys Suomen arktisen rahoituksen kokonaiskuvasta

Toimijoiden näkökulmasta tehty selvitys osoittaa, että mitään arktisen rahoituksen kokonaiskuvaa ei ole olemassa. Tyypillisesti rahoitus on sektori-, toimija- ja hankekohtaista, ja vain harva toimija keskittyy nimenomaan arktiseen toimintaan. Esimerkiksi yliopistojen tutkimuksessa arktisuus on harvo...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Heikkilä, Markku, Mettiäinen, Ilona, Kähkönen, Juho, Raja-Hanhela, Anne, Koivurova, Timo
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Valtioneuvoston kanslia 2019
Subjects:
Online Access:https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162742
Description
Summary:Toimijoiden näkökulmasta tehty selvitys osoittaa, että mitään arktisen rahoituksen kokonaiskuvaa ei ole olemassa. Tyypillisesti rahoitus on sektori-, toimija- ja hankekohtaista, ja vain harva toimija keskittyy nimenomaan arktiseen toimintaan. Esimerkiksi yliopistojen tutkimuksessa arktisuus on harvoin tilastointiperuste, jolloin selkeitä lukuja arktisen tutkimuksen volyymista on vaikea saada. Suomen arktisen toiminnan rahoituksessa on paljon tulkinnanvaraisia ja huonosti vertailtavissa olevia tietoja. Selvityksessä tunnistettiin Suomesta 16 yliopistoa, korkeakoulua tai tutkimuslaitosta, joissa on arktista tutkimusta. Volyymit vaihtelevat suuresti, ja käytännössä vain Lapin korkeakoulukonsernissa (Lapin yliopisto ja Lapin AMK) arktisen toiminnan volyymi tilastoidaan. Muualla se on arvioitu vain tätä selvitystä varten. Perusrahoitettu arktinen toiminta on useassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa miljoonaluokkaa – vain Lapin yliopisto ja Luonnonvarakeskus ylittävät 10 miljoonan euron rajan – mutta useimmissa tapauksissa perusrahoitetun toiminnan lisäksi on hyvin huomattava määrä erilaista hanketoimintaa. Huomattavaa perusrahoitettua erityisesti arktista toimintaa ovat esimerkiksi Lapissa sijaitsevat tutkimusasemat ja instituutit, kuten Sodankylän arktinen avaruuskeskus, Kevo, Värriö ja Kilpisjärvi sekä Arktinen keskus Rovaniemellä. Osallistuminen erilaisiin arktisiin toimintoihin ja kokouksiin tapahtuu sekin usein perusrahoituksella niin ministeriöissä, maakuntaliitoissa kuin yliopistoissa. Yksi selvityksen viesteistä on projektirahoituksen suuri merkitys Suomen arktisessa toiminnassa, niin tutkimuksessa kuin erilaisissa kehittämishankkeissa. Käytännöllisesti katsoen kaikki rahoitusmekanismit – kilpailtu tutkimusraha, ulkoministeriön IBA-rahoitus, EU:n aluekehitysrahastot – tuottavat lopputuloksena projekteja. Varsinainen budjetoitu perusrahoitus tarjoaa usein vain raamit ja valmiin rakenteen, johon nojaten toimijat voivat hakea projektirahaa arktiselle toiminnalle. Samalla projektirahoitus sektoroi ja ...