Kohti luonnollista hyvinvointia : Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen

Moniin yhteiskuntamme hyvinvointihaasteisiin on löydettävissä tukea luontoon perustuvista toimintamuodoista. Tämä julkaisu kokoaa yhteen 35 suomalaisen Green Care -tematiikasta kiinnostuneen tutkijan, kehittäjän sekä ammatillisen asiantuntijan puheenvuorot, joissa pureudutaan alan ajankohtaiseen tut...

Full description

Bibliographic Details
Other Authors: Ylilauri, Martta, Yli-Viikari, Anja, fi=Vaasan yliopisto|en=University of Vaasa|, fi=Levón-instituutti|en=Levón Institute|, fi=Ei tutkimusalustaa|en=No platform|
Format: Book
Language:Finnish
Published: Vaasan yliopisto 2019
Subjects:
Online Access:https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/8172
Description
Summary:Moniin yhteiskuntamme hyvinvointihaasteisiin on löydettävissä tukea luontoon perustuvista toimintamuodoista. Tämä julkaisu kokoaa yhteen 35 suomalaisen Green Care -tematiikasta kiinnostuneen tutkijan, kehittäjän sekä ammatillisen asiantuntijan puheenvuorot, joissa pureudutaan alan ajankohtaiseen tutkimustietoon ja käsitteisiin sekä pohditaan luonto- ja eläinavusteisen toiminnan tarpeita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkaisun alkuosan puheenvuorot käsittelevät luonnon merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Marita Niemelä lähestyy aihetta psykologian ja henkisten arvojen näkökulmasta. Lotta Hautamäki käsittelee teemaa biologisen monilajisuuden valossa. Jukka Hoffrén kokoaa artikkelissaan yhteen luonnon hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnan kestävää hyvinvointia mittaavien tunnuslukujen kautta. Ghita Bodman nostaa kirjoituksessaan esille luonnon tuottamia hyvinvointikokemuksia ihmisten arjessa. Erja Rappe käsittelee artikkelissaan viherympäristöjen merkitystä kuntoutuksessa, hoivassa ja terveyden edistämisessä. Eeva Kahilaniemi pohtii asiakkaiden tarvetta luontolähtöisiin osallisuuden ja toiminnallisuuden kokemuksiin. Kirsi Salonen ja Katriina Hyvönen tarkastelevat luontointerventioiden vaikutusta työuupumuksen haasteiden yhteydessä. Arja Jääskeläisen ja Tero Leppäsen sekä Juha Eskolan kirjoituksissa käsitellään luontoon tukeutuvaa sosiaalista kuntoutusta esimerkkien kautta. Marja Uusitalo, Seija Tuulentie ja Laura Jokela kuvaavat artikkelissaan luonnon hyödyntämistä maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Maija Lipposen artikkelissa käsitellään virtuaalisten luontokokemusten hyvinvointivaikutuksia. Kaija Ikäheimo pohtii puheenvuorossaan eläinavusteisuuden tulevaisuutta. Sanna Mattila-Rautiainen tarkastelee ratsastusterapiaa fysioterapian näkökulmasta. Nina Fagerströmin artikkelissa kuvataan ratkaisukeskeistä hevosavusteista psykoterapiaa asiakasesimerkin kautta. Pirja Peltomäen kirjoitus käsittelee sosiaalipedagogista hevostoimintaa päihdekuntoutuksessa. Heidi Kihlström ja Kati Säkkinen avaavat artikkelissaan koiran hyvinvointiin liittyvien edellytysten huomioonottamista eläinavusteisissa palveluissa. Maija Eskon kirjoitus puolestaan käsittelee eläinavusteisuuden mahdollisuuksia pedagogiikan näkökulmasta. Anja Yli-Viikari nostaa esiin tutkimuksellisen vaikuttavuustiedon ja ammatillisen kokemustiedon rooleja luontoperustaisen toiminnan kehittämisessä. Elina Vehmasto, Maarika Iijolainen ja Saija-Riina Kero avaavat artikkeleissaan luontolähtöiseen toimialaan liittyviä käsitteitä. Katja Ilmarinen ja Kirsi Salonen puolestaan käsittelevät luontolähtöisen toiminnan laatukriteereitä ja laadun kehittämistä. Katriina Pylkkänen, Susanne Hämäläinen ja Anne-Leena Juntunen tuovat esiin opiskelijoiden ajatuksia Green Care -palveluiden kehittämisestä. Martta Ylilauri kuvaa Green Care -toiminnan roolia ja potentiaalia pohjalaisissa sote-palveluissa. Lena Enlund sekä Heli Peltola ja Maarit Karhula käsittelevät artikkeleissaan yritystoiminnan kehittämistä motivaatiotekijöiden ja kannattavuuden näkökulmista. Sanna Vinblad kuvaa kirjoituksessaan tulevaisuuden Green Care -toimintaa mahdollistavia tekijöitä. Anja Yli-Viikari pohtii lopuksi luontolähtöisen toiminnan normiohjaukseen ja sääntelyyn liittyviä haasteita. Nature-based services can be successfully used for several wellbeing challenges in our society. This publication is a collection of articles by 35 Finnish researchers, developers and professionals with a shared interest in Green Care. The articles contribute to recent research and concepts as well as the needs and possibilities for nature-based services in Finnish society. Marita Niemelä discusses the subject through psychology and spirituality. Lotta Hautamäki looks at the issue from biological and multispecific viewpoints. Jukka Hoffrén combines the issue by presenting Genuine Progress Indicators (GPI) and the Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW). Ghita Bodman discusses nature as a source of wellbeing and resilience in everyday life. One of the main themes of this publication is the use of nature-based activities in social and healthcare services. Erja Rappe’s article covers the significance of green environments in rehabilitation, care and health promoting. Eeva Kahilaniemi deals with customers’ needs for nature-based activities and involvement. Kirsi Salonen and Katriina Hyvönen ex-plore the significance of nature-based interventions for work related stress. Arja Jääskeläinen, Tero Leppänen and Juha Eskola consider the issue through nature-based social rehabilitation in Northern Finland. Marja Uusitalo, Seija Tuulentie and Laura Jokela describe the use of northern nature in immigrant integration. Maija Lipponen concludes the nature theme by discussing different possibilities and health promoting impacts of digital nature experiences. The third part of the publication begins with Kaija Ikäheimo’s visions concerning the future of animal-assisted services. Sanna Mattila-Rautiainen discusses riding therapy from a physiotherapeutic point of view. Nina Fagerström highlights the aspects of solution-based psychotherapy with a horse-assisted case study. Pirja Peltomäki’s article concerns social pedagogical horse activities in substance rehabilitation. Heidi Kihlström and Kati Säkkinen discuss about the requirements for the dog’s wellbeing in animal-assisted services. Maija Esko’s article discusses animal-assisted possibilities from a pedagogical viewpoint. The last part of the publication deals with the development of the entire field. Anja Yli-Viikari considers the role of various scientific methods as well as the role of the practical professional knowledge in developing nature-based activities. Elina Vehmasto, Maarika Iijolainen and Saija-Riina Kero contribute to various concepts in the branch of nature-based activities. Katja Ilmarinen and Kirsi Salonen consider the issue from the perspective of quality management. Katriina Pylkkänen, Susanne Hämäläinen and Anne-Leena Juntunen bring up students’ ideas about developing Green Care services. Martta Ylilauri describes the role and future potentials of Green Care activities in social and health care services in Ostrobothnia and Middle Ostrobothnia. Lena Enlund, Heli Peltola and Maarit Karhula consider motivation factors and profitability in the development of entrepreneurship. Sanna Vinblad describes the factors that will enable Green Care activities in the future. The last article considers the role of normative control and regulations for the development of the sector. Julkaisun tiivistelmissä virheelliset ISSN-tunnisteet.