Motsvarigheter till finskans inre lokalkasus i de svenska översättningarna av tre Tatu ja Patu-barnböcker

Tässä tutkielmassa tavoitteeni on selvittää, millaisia merkityksiä ja rakenteita suomen kielen sisäpaikallissijat, inessiivi, elatiivi ja illatiivi, ilmaisevat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjasarjassa. Toisena tavoitteenani on selvittää, miten nämä sisäpaikallissijarakenteet on k...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pohjo, Karoliina
Other Authors: Vaasan yliopisto, fi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
Format: Other/Unknown Material
Language:Swedish
Published: 2017
Subjects:
Online Access:http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/4310
Description
Summary:Tässä tutkielmassa tavoitteeni on selvittää, millaisia merkityksiä ja rakenteita suomen kielen sisäpaikallissijat, inessiivi, elatiivi ja illatiivi, ilmaisevat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjasarjassa. Toisena tavoitteenani on selvittää, miten nämä sisäpaikallissijarakenteet on käännetty ruotsiksi. Tutkimukseni on määrällinen. Tutkielmassani tarkastelen kolmea Tatu ja Patu -kirjaa ja niiden ruotsinkielisiä käännöksiä. Valitsemani kirjat ovat Tatu ja Patu päiväkodissa – Sixten och Blixten på dagis, Tatu ja Patu työn touhussa – Sixten och Blixten går till jobbet ja Tatun ja Patun Suomi – Det här är Finland. Aineistossani esiintyy yhteensä 454 sisäpaikallissijarakennetta, joista 178 (39 %) on inessiivejä, 121 (27 %) elatiiveja ja 155 (34 %) illatiiveja. Olen kategorisoinut sisäpaikallissijat niiden merkitysten ja rakenteen mukaan. Aineistossani esiintyvät inessiivirakenteet olen jakanut neljään kategoriaan: paikka tai tila, rektiosuhde, olotila tai toiminta ja muut merkitykset. Elatiivirakenteet olen jakanut seitsemään kategoriaan: rektiosuhde, paikka tai tila, materiaali, kokonaisuus tai kokonaisuuden osa, syy tai aihe, tuloslauseen lähtökohta ja muut merkitykset. Illatiivirakenteet olen jakanut neljään kategoriaan: rektiosuhde, paikka tai tila, toiminnan kohde ja muut merkitykset. Ruotsin kielessä esiintyvät käännösvastineet olen jakanut kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat prepositio, vastaava ilmaus ja poisjättö. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että inessiivi ilmaisee yleisimmin paikkaa tai tilaa ja elatiivi sekä illatiivi rektiosuhteita. Yleisin käännösvastine inessiiville on kaikissa kategorioissa prepositio. Myös elatiivi käännetään useimmiten preposition avulla, joka on yleisin käännösvastine kaikissa muissa kategorioissa paitsi tuloslauseen lähtökohta -kategoriassa, jossa yleisin käännösvastine on vastaava ilmaus. Prepositioilmauksella käännetään aineistossani yleisimmin myös illatiivi, mutta kategoriassa muut merkitykset prepositio ja vastaava ilmaus ovat yhtä yleisiä käännösvastineita. Vastaava ilmaus esiintyy käännösvastineena lähes jokaisessa kategoriassa, mutta on selkeästi prepositiota harvinaisempi. Poisjättö on sisäpaikallissijojen kohdalla harvinainen käännösratkaisu kaikissa kategorioissa. Poisjättöjä esiintyy käännösvastineena lähinnä silloin, kun suomenkielisessä sisäpaikallissijarakenteessa on kyse esimerkiksi idiomista tai runosta. fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|