| Summary: | Ennen Covid-19 -pandemian puhkeamista ja siten maailman sulkeutumista, Suomen matkailutoimiala oli jo vuosien ajan ollut kovassa kasvussa. Kasvu oli kovinta Lapissa, jossa matkailun ja sen liitännäistoimialojen merkitys aluerakenteeseen on merkittävä toimijakentän ollessa maakunnassa varsin laaja. Pyörämatkailun kasvupotentiaali sekä kansainvälisten että kotimaisten asiakkaiden kohderyhmissä on tunnistettu myös Lapissa, joskin pyöräretkikohteena Lappi on ottanut vasta ensi askeleensa. Pyörämatkailun eri alalajien kehittäminen mahdollistaa myös matkailun sesonkien tasapainottamista, ja siten toimialan vastuullisuuden edistämistä. Lisäksi Lapin tunnistetut ylivoimatekijät; sen luonto, puhtaus ja erämaisuus, ovat kilpailuvaltteja myös pyörämatkailussa. Pyörämatkailun kehittäminen onkin nostettu viime vuosina yhdeksi kärkiteemaksi erinäisissä strategioissa Euroopan unionin komissiotasolta aina Suomen valtakunnalliselle tasolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin tutkia kotimaisen retkipyörämatkailijan tarpeita, motiiveita ja odotuksia, ja siten muodostaa syvempää asiakasymmärrystä tutkimuksen tutkimusalueen, Itä-Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) strategisen kehittämistyön tueksi. Lisäksi pyörämatkailua on tutkittu vielä suhteellisen vähän, jonka vuoksi tutkimustuloket myös täydentävät toimialan nykyistä tutkimuskenttää. Tämä tutkimus tutkii erilaisten strategisten kehittämisten mallien sekä motivaatioteorioiden soveltuvuutta pyörämatkailun kehittämiseen. Tutkimuksessa muodostetaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka linkittää kotimaisen retkipyörämatkailijan tarpeet, motiivit ja odotukset asiakaspolun ennen ostoa -vaiheeseen.
|
|---|