| Summary: | Samaan aikaan kun globaali tulonjako on tasa-arvoistunut viime vuosina, maiden sisäiset tuloerot ovat kehittyneissä maissa kasvaneet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli saada selville, onko viime kahden vuosikymmenen aikana myös maailmaan tasa-arvoisimpina maina pidetyissä Pohjoismaissa tapahtunut palkkojen eriarvoistumista. Tutkimuksen kohteeksi valittiin palkkaerot, koska valtaosalle kotitalouksista ne ovat tärkein tulonlähde. Tämän lisäksi työssä selvitettiin mahdollisia epätasa-arvon muutosajureita. Tutkimusta suoritettiin kirjallisuuskatsauksen ja tilastojen tutkinnan avulla käyttäen vertailukohtana Yhdysvaltoja. Tutkimuksessa havaittiin, että palkat ovat epätasa-arvoistuneet Suomessa, Tanskassa ja Islannissa, kun taas Norjassa palkkojen epätasa-arvoisuus on viime vuosina lievästi laskenut. Puutteellisten tietojen vuoksi Ruotsista ei pystytty tekemään vahvoja johtopäätöksiä. Mielenkiintoisena havaintona tutkielmassa huomattiin se, että palkkaerot (ennen verotuksen vaikutusta) ovat monessa Pohjoismaassa Yhdysvaltojen tasolla. Tutkimuksen regressioanalyysin mukaan koulutus ja kokemus ovat merkittäviä tekijöitä palkkojen epätasa-arvoistumisessa ainakin Suomen ja Islannin kohdalla. Näiden havaintojen sekä kirjallisuuden avulla voidaan päätellä, että osaamisedellytyksiä korostava teknologian muutos on merkittävä ajuri epätasa-arvoistumisen taustalla. Muina palkkaerotekijöinä arvioitaan globalisaatiota ja työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä. Globalisaatio näyttää korreloivan kasvavien palkkaerojen kanssa. Työmarkkinajärjestelmillä – työntekijöiden järjestäytymisellä ja työehtosopimusten kattavuudella – ei ole huomattavaa vaikutusta palkkaeroihin ennen verojen vaikutusta. Tutkielman lopussa pohdittiin palkkatasa-arvon suhdetta talouskasvuun ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Suhde ei ole millään tavoin yksioikoinen: tuloeroilla (palkkaeroilla) voi olla erisuuntaisia vaikutuksia talouskasvuun. Eikä palkkaeroja voi yksioikoisesti pitää epäoikeudenmukaisina. While the income distribution between countries has become more equal in the last few years, income distribution within countries has become increasingly unequal. The purpose of this research was to find out if this has been the case in the last two decades for the Nordic countries, which are known to be the some of the most egalitarian countries in the world. Wage inequalities were chosen for the subject of research, as they are the most important source of income for the majority of households. In addition to this the research tried to identify the driving forces behind the changes. The research was conducted by reviewing literature and using various statistical methods. The United States were used as a comparison country in this study. The research suggests that wage inequalities have increased in Finland, Denmark and Iceland, while they have slightly decreased in Norway. No strong conclusions could be made in Sweden’s case, due to a lack of data. One interesting observation suggested that (pre-tax) wage inequalities are on the same level as the United States in many Nordic countries. According to a regression analysis conducted in the research, education and experience are major driving forces behind the rising wage inequality in at least Finland and Iceland. These findings combined with a literary analysis suggest that skill-biased technological change is one major cause for the rising wage inequality. Other suggested driving forces are globalization and labor force structures. The results in the study suggest, that globalization seems to correlate with increasing wage inequality. On the other hand labor market structures, such as unionization and collective bargaining, seem to have little effect on pre-tax wage income. The research concludes with speculation of what effects wage inequalities could have on economic growth and fairness in society. The answers to these speculations are not simple as inequalities can affect economic growth in both ways, nor can wage inequalities be condemned as explicitly unjust.
|
|---|