| Summary: | Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastelen Katynin joukkomurhasta kirjoittamista jatkosodan maanpuolustuslehdistössä vuosina 1943–1944. Katyn on Neuvostoliiton salaisen poliisin keväällä 1940 toteuttama, sotavankeina olleiden yli 20 000 puolalaisupseerin joukkomurha, jonka uhreista osa haudattiin Katynin metsään lähelle Smolenskia. Saksa löysi nämä uhrit operaatio Barbarossan aikana ja paljasti joukkohautalöytönsä maailmalle keväällä 1943, käyttäen sitä voimistuvassa Neuvostoliiton vastaisessa propagandassaan itärintaman sotatilanteensa heikentyessä. Tutkielmassa selvitän, miten jatkosodan maanpuolustuslehdistö uutisoi Katynin joukkohaudasta sen paljastuttua, joukkohaudan paljastumista seuranneista kansainvälispoliittisista tapahtumista sekä miten aihetta kommentoitiin myöhemmin tutkimusajanjaksolla. Selvitän myös, millä tavoin kirjoitukset Katynista suhteutuivat suomalaiseen jatkosodan aikaiseen propagandaan laajemmin. Lisäksi pohdin, näkyikö suomalaisen maanpuolustuslehdistön tavassa kirjoittaa joukkomurhasta jälkiä Saksan Katyn-propagandakampanjasta. Tutkimuksen metodina on laadullinen lehdistöpohjainen sisällönanalyysi. Pääasiallisen primääriaineiston muodostavat kolme rintamalehteä, Tappara, Karjalan Viesti ja Korven Kaiku, sekä kolme muuta maanpuolustusaiheista julkaisua, Aseveli, Hakkapeliitta ja Rintamamies. Vertailuaineistona käytän Saksan armeijan Pohjois-Suomessa sotilailleen julkaisemaa rintamalehteä Lappland-Kurieria. Lehdistä olen tarkastellut kaikkia Katynia käsitelleitä tai sen ainakin maininneita artikkeleita alkaen 13.4.1943, jolloin Saksa ilmoitti maailmalle joukkohautalöydöstään, aina Moskovan välirauhan solmimiseen 19.9.1944. Suomalaisten maanpuolustuslehtien kirjoituksissa Katynia kuvattiin esimerkkinä bolshevismin Suomellekin luomasta uhasta, osana lehtien taistelun jatkamiseen kannustanutta kirjoittelua. Katynia hyödynnettiin myös ylläpidettäessä viholliskuvaa Neuvostoliitosta. Monin paikoin Katyn-uutisoinnissa viitattiin Puolan kohtaloon vertailupintana Suomen tilanteelle. Hautalöytöön liittynyt uutisointi keväällä 1943 kuitenkin noudatteli pitkälti Saksan propagandan aiheesta korostamia teemoja. Perimmäisenä syynä näiden teemojen esiintuomiselle suomalaisessakin aineistossa vaikuttaa kuitenkin olleen niiden soveltuvuus osaksi myös Suomen ajanjaksolla harjoittamaa propagandaa ja maanpuolustuslehtien silloisia yleislinjoja.
|
|---|