| Summary: | Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on barometrin mukaan huonontunut entisestään viimeisen 12 kuukauden aikana. Vuoden 2011 kaltaista saldoluvun nopeaa laskua ei ole näkyvissä, vaan lasku on ollut maltillisempaa. Toteutuneen kehityksen saldoluku oli -57 pistettä. Prosenttitarkastelun perusteella lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että suhdannetilanne on heikentynyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne huononee vielä entisestään seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kuljetuskysyntää kuvaava saldoluku on edelleen laskusuuntainen. Tarkasteltavan kauden saldoluku on laskenut huomattavat 35 pistettä vuoden 2011 kuljetuskysynnän saldoluvusta. Puolet vastaajista on arvioinut, että kuljetuskysyntä on huonontunut viimeisen 12 kuukauden aikana. Suhdannetilanteen mukaisesti Suomen viennin ja tuonnin seuraavan 12 kuukauden ennusteet näyttävät myös lievää laskua. Toteutuneen 12 kuukauden aikana pitkään jatkunut merikuljetusrahtien hintojen lasku on taas hidastunut edellisestä saldotarkastelusta. Vaikka merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on edelleen negatiivinen, on luku noussut edelliseen tarkasteluun verrattuna. Lähes puolet vastaajista arvioi, että rahtihinnat ovat säilyneet ennallaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahtihinnat ovat olleet laskussa jo vuodesta 2008, mutta seuraavan 12 kuukauden ennusteen mukaan laskun ennustetaan pysähtyvän. Bunkkerin eli polttoöljyn hinnan nousulle ei ole näkyvissä loppua, vaan hinta on noussut entisestään menneen 12 kuukauden aikana. Yli puolet vastaajista katsoi, että hinta on noussut oleellisesti. Ennusteen mukaan myös tulevalla 12 kuukauden kaudella bunkkerin hinta jatkaa nousuaan. Laskeva suhdannetilanne on vaikuttanut myös yksittäisiin varustamoihin. Vastanneiden mukaan varustamoiden liikevaihto on laskenut edelleen lievästi kaudella 2012. Ennusteet ovat kuitenkin positiivisempia ja seuraavan kauden liikevaihdon kehitystä osoittavan saldoluvun ennakoidaan olevan vain lievästi negatiivinen. Alusten kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku on kääntynyt huomattavaan laskuun viimeisen 12 kuukauden aikana. Prosenttitarkastelu osoittaa, että yli kolmanneksella varustamoista alusten kapasiteetin käyttöaste on laskenut. Varustamotoimintaa rajoittavista kasvun esteistä merkittävimpänä pidettiin bunkkerin hinnan nousua. Prosenttitarkastelussa lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi bunkkerin hinnan nousun varustamon kasvun ja kehityksen esteeksi. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat talouden yleinen epävarmuus sekä ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset. Muita huomioitavia kasvun esteitä olivat huono hintakehitys, kysynnän riittämättömyys sekä kilpailun lisääntyminen. Teemakysymyksillä kartoitettiin vastaajien kantaa mahdollisuuksiin harjoittaa säännöllistä liikennöintiä Koillisväylällä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaiselle elinkeinolle. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että Koillisväylä voisi avautua säännölliselle kauttakulkuliikenteelle jo ennen vuotta 2020. Mahdollisina etuina nähtiin erityisesti Suomen jääosaamisen hyödyntäminen; jäissä kulkemisen tietämys ja tuntemus sekä jäänavigointi. Konjunkturläget inom sjötransportmarknaden har enligt barometern blivit allt sämre under de senaste tolv månaderna. En liknande kraftig sänkning av saldotalet som år 2011 finns inte i sikte utan talet har sjunkit måttligare. Saldotalet för den förverkligade utvecklingen var -57 poäng. Utifrån procentgranskningen bedömde nästan 70 procent av dem som svarat att konjunkturläget har försämrats under de senaste tolv månaderna. Hälften av dem som svarat bedömde att konjunkturläget kommer att försämras ytterligare under de följande tolv månaderna. Också saldotalet som beskriver transportefterfrågan har fortfarande en nedåtgående trend. Saldotalet för perioden som granskas har sjunkit med till och med 35 poäng jämfört med saldotalet för transportefterfrågan år 2011. Hälften av dem som svarat bedömde att transportefterfrågan har försämrats under de senaste tolv månaderna. Den långvariga nedgången av fraktpriserna inom sjötransporten under de förverkligade tolv månaderna har i sin tur saktats av jämfört med den föregående saldogranskningen. Även om saldotalet som beskriver fraktpriserna inom sjötransporten fortfarande är negativt har talet stigit jämfört med den föregående granskningen. Nästan hälften av dem som svarat bedömde att fraktpriserna har förblivit oförändrade under de senaste tolv månaderna. Fraktpriserna har haft en nedåtgående trend ända sedan 2008 men enligt prognosen förde följande tolv månaderna förväntas den negativa utvecklingen avstanna. Det finns inget slut i sikte för höjningen av bunker- eller bränslepriset utan priset har fortsatt att stiga ytterligare under de gångna tolv månaderna. Över hälften av dem som svarat ansåg att priset har stigit väsentligt. Enligt prognosen kommer bunkerpriset att stiga ytterligare under de kommande tolv månaderna. Den nedåtgående konjunkturen har också påverkat enstaka rederier. Enligt dem som svarat har rederiernas omsättning fortsatt att minska en aning under perioden 2012. Prognoserna är emellertid positivare och saldotalet som anger omsättningens utveckling under den följande perioden förväntas vara bara svagt negativt. Saldotalet som beskriver utnyttjandegraden av fartygens kapacitet har vänt märkbart nedåt under de senaste tolv månaderna. Procentgranskningen visar att utnyttjandegraden av fartygens kapacitet har sjunkit vid över en tredjedel av rederierna. Det största hindret för rederiverksamhetens tillväxt ansågs vara höjningen av bunkerpriset. I procentgranskningen bedömde upp till 80 procent att höjningen av bunkerpriset utgör ett hinder för rederiets tillväxt och utveckling. Näst flest omnämnanden fick den allmänna ekonomiska osäkerheten och författningskraven i anknytning till miljöfrågor Andra tillväxthinder som ska beaktas var den dåliga prisutvecklingen, den otillräckliga efterfrågan och den hårdare konkurrensen. Med hjälp av temafrågor kartlades vilken åsikt de som svarat har om möjligheterna att bedriva regelbunden trafik i Nordostpassagen och de möjligheter som detta erbjuder den finländska näringen. Cirka en tredjedel av dem som svarat ansåg att Nordostpassagen kunde öppnas för regelbunden transittrafik redan före 2020. Som eventuella fördelar ansågs i synnerhet utnyttjandet av den finländska iskompetensen, kunskaper och kännedom om gång i is och isnavigering.
|
|---|