Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa

Suomen suurimpia vaelluskalajokia padottiin toisen maailmansodan jälkeen vesivoiman tuotantoon, mikä yhdessä muun muassa jokien perkausten kanssa edesauttoi vaelluskalakantojen ajautumista huonoon tilaan. Esimerkiksi Kymijoesta lohi (Salmo salar) katosi ennen uusia istutuksia kokonaan. Patojen oheen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kaasonen, Viivi
Other Authors: Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, Faculty of Science and Engineering, Ekologia, Ecology, Biologian laitos, Department of Biology
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: 2020
Subjects:
Online Access:https://www.utupub.fi/handle/10024/149291
id ftunivturku:oai:www.utupub.fi:10024/149291
record_format openpolar
spelling ftunivturku:oai:www.utupub.fi:10024/149291 2023-05-15T18:09:56+02:00 Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa Kaasonen, Viivi Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, Faculty of Science and Engineering Ekologia, Ecology Biologian laitos, Department of Biology 2020-02-28 44 https://www.utupub.fi/handle/10024/149291 fin fin https://www.utupub.fi/handle/10024/149291 URN:NBN:fi-fe2020040810804 Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty., This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. suljettu vaelluskala kalaporras koneoppiminen lohi taimen Pro gradu -tutkielma, Master's thesis 2020 ftunivturku 2021-06-25T17:56:15Z Suomen suurimpia vaelluskalajokia padottiin toisen maailmansodan jälkeen vesivoiman tuotantoon, mikä yhdessä muun muassa jokien perkausten kanssa edesauttoi vaelluskalakantojen ajautumista huonoon tilaan. Esimerkiksi Kymijoesta lohi (Salmo salar) katosi ennen uusia istutuksia kokonaan. Patojen oheen on joko rakentamisen aikana tai jälkeenpäin rakennettu kalateitä, jotta vaelluskalat pääsisivät ohittamaan padot ja vaelluskalakannat pysyisivät kestävällä tasolla luonnollisen lisääntymiskierron avulla ilman jatkuvia istutuksia. Kalaportaat eivät kuitenkaan ole takuuvarma keino vaelluskalojen liikkumisen mahdollistamiseksi, sillä niiden toimivuudessa on eroja. Toimivuuden varmistamiseksi kalateitä tulee tarkkailla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri kalatietarkkailumenetelmän – VAKI-kalalaskuri, liikkeentunnistusohjelma 1 ja liikkeentunnistusohjelma 2 – toimivuutta toisiinsa nähden ja muuttujien, kuten vuorokaudenajan, virtaaman ja kalalajin vaikutusta havaintojen syntyyn. Aineisto kerättiin Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalaportaasta. Tulosten perusteella menetelmät olivat havaitsemistehokkuudeltaan hyvin erilaisia. VAKI-kalalaskuri havaitsi kaloja parhaiten, mutta lajitasolla tarkasteltaessa liikkeentunnistusohjelma 2 havaitsi lohikaloja muita menetelmiä paremmin. On kuitenkin huomion arvoista, että se tuotti myös eniten roskahavaintoja. Ohjelman mallin muokkaamisella on mahdollista sekä parantaa kalojen havaitsemista että vähentää roskahavaintojen määrää. Vuorokausi vaikuttaa kalatietarkkailumenetelmien kykyyn havaita lahnoja, ja virtaama vaikuttaa havaintotyyppien havaitsemistodennäköisyyteen eri tavalla eri kalalajien kohdalla. Lajien väliset erot virtaaman vaikutuksessa olivat kuitenkin varsin pieniä, eikä virtaaman vaikutus ollutkaan enää merkitsevä lajikohtaisessa tarkastelussa. Tutkimuksen pohjalta lohikalojen havainnointia kalateissä ja taloudellisten resurssien käyttöä on mahdollista tehostaa siirtymällä liikkeentunnistusohjelma kahden käyttöön. Sen parempi havainnointikyky antaa todenmukaisemman kuvan kalaportaan toiminnasta ja indikoi tarkemmin myös populaatioiden elinvoimaisuudesta. Kun havainnointi on tehokkaampaa ja tarkempaa, on myös suojelutoimet mahdollista kohdistaa paremmin. Havaintotyyppien toiminnasta toisiinsa nähden olisi tärkeää saada tietoa tulevaisuudessa myös muiden vaelluskalalajien kohdalla. Other/Unknown Material Salmo salar University of Turku: UTUPub Keino ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233) Kuvan ENVELOPE(14.580,14.580,67.389,67.389)
institution Open Polar
collection University of Turku: UTUPub
op_collection_id ftunivturku
language Finnish
topic vaelluskala
kalaporras
koneoppiminen
lohi
taimen
spellingShingle vaelluskala
kalaporras
koneoppiminen
lohi
taimen
Kaasonen, Viivi
Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
topic_facet vaelluskala
kalaporras
koneoppiminen
lohi
taimen
description Suomen suurimpia vaelluskalajokia padottiin toisen maailmansodan jälkeen vesivoiman tuotantoon, mikä yhdessä muun muassa jokien perkausten kanssa edesauttoi vaelluskalakantojen ajautumista huonoon tilaan. Esimerkiksi Kymijoesta lohi (Salmo salar) katosi ennen uusia istutuksia kokonaan. Patojen oheen on joko rakentamisen aikana tai jälkeenpäin rakennettu kalateitä, jotta vaelluskalat pääsisivät ohittamaan padot ja vaelluskalakannat pysyisivät kestävällä tasolla luonnollisen lisääntymiskierron avulla ilman jatkuvia istutuksia. Kalaportaat eivät kuitenkaan ole takuuvarma keino vaelluskalojen liikkumisen mahdollistamiseksi, sillä niiden toimivuudessa on eroja. Toimivuuden varmistamiseksi kalateitä tulee tarkkailla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri kalatietarkkailumenetelmän – VAKI-kalalaskuri, liikkeentunnistusohjelma 1 ja liikkeentunnistusohjelma 2 – toimivuutta toisiinsa nähden ja muuttujien, kuten vuorokaudenajan, virtaaman ja kalalajin vaikutusta havaintojen syntyyn. Aineisto kerättiin Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalaportaasta. Tulosten perusteella menetelmät olivat havaitsemistehokkuudeltaan hyvin erilaisia. VAKI-kalalaskuri havaitsi kaloja parhaiten, mutta lajitasolla tarkasteltaessa liikkeentunnistusohjelma 2 havaitsi lohikaloja muita menetelmiä paremmin. On kuitenkin huomion arvoista, että se tuotti myös eniten roskahavaintoja. Ohjelman mallin muokkaamisella on mahdollista sekä parantaa kalojen havaitsemista että vähentää roskahavaintojen määrää. Vuorokausi vaikuttaa kalatietarkkailumenetelmien kykyyn havaita lahnoja, ja virtaama vaikuttaa havaintotyyppien havaitsemistodennäköisyyteen eri tavalla eri kalalajien kohdalla. Lajien väliset erot virtaaman vaikutuksessa olivat kuitenkin varsin pieniä, eikä virtaaman vaikutus ollutkaan enää merkitsevä lajikohtaisessa tarkastelussa. Tutkimuksen pohjalta lohikalojen havainnointia kalateissä ja taloudellisten resurssien käyttöä on mahdollista tehostaa siirtymällä liikkeentunnistusohjelma kahden käyttöön. Sen parempi havainnointikyky antaa todenmukaisemman kuvan kalaportaan toiminnasta ja indikoi tarkemmin myös populaatioiden elinvoimaisuudesta. Kun havainnointi on tehokkaampaa ja tarkempaa, on myös suojelutoimet mahdollista kohdistaa paremmin. Havaintotyyppien toiminnasta toisiinsa nähden olisi tärkeää saada tietoa tulevaisuudessa myös muiden vaelluskalalajien kohdalla.
author2 Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, Faculty of Science and Engineering
Ekologia, Ecology
Biologian laitos, Department of Biology
format Other/Unknown Material
author Kaasonen, Viivi
author_facet Kaasonen, Viivi
author_sort Kaasonen, Viivi
title Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
title_short Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
title_full Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
title_fullStr Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
title_full_unstemmed Automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
title_sort automatisoidut havainnointimenetelmät vaelluskalatutkimuksessa
publishDate 2020
url https://www.utupub.fi/handle/10024/149291
long_lat ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233)
ENVELOPE(14.580,14.580,67.389,67.389)
geographic Keino
Kuvan
geographic_facet Keino
Kuvan
genre Salmo salar
genre_facet Salmo salar
op_relation https://www.utupub.fi/handle/10024/149291
URN:NBN:fi-fe2020040810804
op_rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty., This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
suljettu
_version_ 1766182632903671808