Lapin luontopolitiikka: analyysi vuosien 1946-2000 julkisesta keskustelusta

Lapin luontopolitiikka on ympäristösosiologinen tutkimus sotienjälkeisen ajan Suomen Lapin luonnonkäytöstä. Tutkimus kartoittaa julkisen keskustelun kautta niitä Lappia, luontoa ja luonnonkäyttöä koskevia käsityksiä ja käytäntöjä sekä niiden yhteiskunnallisia taustaoletuksia, joiden perustalle Lapin...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Valkonen, Jarno
Other Authors: Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos - Department of Sociology and Social Psychology, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences, University of Tampere
Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
Language:Finnish
Published: Tampere University Press 2003
Subjects:
Online Access:https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67324
Description
Summary:Lapin luontopolitiikka on ympäristösosiologinen tutkimus sotienjälkeisen ajan Suomen Lapin luonnonkäytöstä. Tutkimus kartoittaa julkisen keskustelun kautta niitä Lappia, luontoa ja luonnonkäyttöä koskevia käsityksiä ja käytäntöjä sekä niiden yhteiskunnallisia taustaoletuksia, joiden perustalle Lapin luonnonkäytön politiikka on eri aikoina järjestynyt. Väitöskirjan keskeisenä ajatuksena on, että Lapin luontokeskustelut ovat kulttuurista politiikkaa, luontopolitiikkaa, missä luontoa koskevilla lausumilla vaikutetaan niihin tapoihin, miten yhteiskunnan ja luonnon suhde kulloinkin järjestetään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa huomio kiinnittyy erilaisiin Lappia, luontoa ja luonnonkäyttöä koskeviin määrittelyihin, käsityksiin ja käytäntöihin sekä niiden historialliseen ja kulttuuriseen rakentumiseen ja muuttumiseen. Lapin luontopolitiikkaa lähestytään analysoimalla viittä erilaista rinnakkaista luontokeskustelua sekä niissä ilmeneviä yhteneväisyyksiä ja törmäyspisteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan Lapin talous/luonto -puhetta, Lappi luontona -debattia, erityisen ja yleisen luonnon vuoropuhelua sekä elinkeino- ja luontopuhetta metsäkeskustelussa ja "poropuheessa". Tutkimuksen pääasiallisena aineistona ovat sanomalehtien pääkirjoitukset sekä muu julkinen lehdistömateriaali. Tutkimuksessa osoitetaan diskurssianalyysin keinon, kuinka sotienjälkeisen ajan Lapin luonnonkäytön politiikka on aika- ja paikkasidonnainen, moninaisten luontokäsitysten muodostumisen konfliktinen prosessi. Lapin luonnonkäytön politiikan polttopisteet paikantuvat kolmeen kohtaan ja havainnollistuvat kolmena kysymyksenä: 1) millainen mahdollisuus Lapin luonto on kulloinkin ollut yhteiskunnalle yleensä ja Lapille erityisesti, 2) kenen luonnosta Lapissa on kysymys, ja 3) millaisina Lapin luonto ja luonnonkäyttö ylipäätään nähdään. Tutkimus tuo esille, kuinka Lappia koskevat käsitykset ovat keskeinen osa Lapin luonnonkäytön politiikkaa. Luonto on taas ollut määrittävä tekijä Lappia koskevien käsitysten muodostumisessa eri aikoina. ...