Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899-1909

Sosialistinen työväenliike saavutti Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen vahvan jalansijan 1900-luvun alussa. Poikkeuksellista oli myös se, että työväenliike sai Suomessa kannatuksensa pääosin maaseudulta, toisin kuin muualla Euroopassa. Sami Suodenjoen mikrohistoriallinen tutkimus...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suodenjoki, Sami
Other Authors: Historiatieteen ja filosofian laitos - Department of History and Philosophy, Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities, University of Tampere
Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
Language:Finnish
Published: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010
Subjects:
Online Access:https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66680
Description
Summary:Sosialistinen työväenliike saavutti Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen vahvan jalansijan 1900-luvun alussa. Poikkeuksellista oli myös se, että työväenliike sai Suomessa kannatuksensa pääosin maaseudulta, toisin kuin muualla Euroopassa. Sami Suodenjoen mikrohistoriallinen tutkimus lähestyy työväenliikkeen läpimurtoa 1900-luvun alun suomalaisella maaseudulla yksittäisen henkilön ja hänen toimintansa kautta. Tutkimuksen keskushahmo on urjalalainen suutari Vihtori Lindholm (1868-1918), joka toimi paikallisessa työväenliikkeessä 1900-luvun ensikymmenellä. Lindholm oli paitsi poliittisesti aktiivinen käsityöläinen, myös itseoppinut kirjoittaja ja yhteisössään ristiriitoja herättänyt kyläoriginelli. Hänen toimintansa välityksellä avautuu uudella tavalla se, millaisissa muodoissa maalaistyöväestön protesti vallanpitäjiä kohtaan ilmeni maalaisyhteisössä ja miten tämä protesti kanavoitui työväenliikkeeseen. Samalla Lindholmin monisärmäinen hahmo nostaa esiin työväenliikkeen sisälle muodostuneet rajalinjat ja jännitteet. Edellytykset työväenliikkeen läpimurrolle tarjosi vuosien 1899-1904 ns. ensimmäinen sortokausi, jonka aikana Venäjän keisarillinen hallinto tiivisti otettaan Suomen suuriruhtinaskunnasta. Tutkimus tuo näkyviin, että kenraalikuvernööri Bobrikovin käynnistämillä venäläistämistoimilla oli keskeinen rooli maaseudun työväestön omaehtoisen protestin mahdollistajana. Vuoden 1899 helmikuun manifesti ja hallinnon aloittamat asevelvollisuuskutsunnat aktivoivat suomalaiset säätyläiset protestiin keisarihallintoa vastaan, mutta samalla ne avasivat tilattomalle väestölle väylän edistää omia tavoitteitaan esimerkiksi maanjakohuhujen ja virkavallalle lähetettyjen ilmiantojen välityksellä. Tämä tilattomien poliittinen aktivoituminen loi perustaa sosialismille, joka tarjosi poliittisesta vallankäytöstä suljetuille väestöryhmille uusia vastarinnan välineitä ja lupasi radikaaleja parannuksia työ- ja maanomistusolojen kaltaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Työväenliike juurtui Urjalaan vuodesta 1901 ...