| Summary: | Porin varsin tasainen maasto synnytti tarpeen rakentaa viemäreitä jo 1890-luvulla. Vettä sen sijaan riitti sekä Kokemäenjoessa että kaivoissa ja näin vesilaitos aloitti toimintansa vasta 1930-luvulla. Vesilaitos otti ensin raakavetensä Kokemäenjoesta, ja pohjavettä ryhdyttiin ottamaan lisävedeksi Vähäraumalta vuonna 1949. Kokemäenjoen veden laatu heikkeni kuitenkin uhkaavasti. Vuonna 1977 otettiin käyttöön Harjakankaan tekopohjavesilaitos. Laitosta on kehitetty jatkuvasti ja se on saatu erittäin toimintavarmaksi. Jätevesien puhdistus on kehittynyt ja keskittynyt asteittain Luotsinmäelle samalla kun pienpuhdistamot ovat vähentyneet. Tulevaisuuden haasteita ovat mm. ikääntyvät verkostot, kaupunkitulvat ja mahdollisesti laajeneva toiminta-alue. Teos kuvaa vesihuollon kehitystä ja keskeistä merkitystä Porin seudun ympäristönsuojelussa. Yli 500-sivuinen Näkymätönt Porrii sisältää viemärilaitoksen ja vesilaitoksen kehittymisen vaiheet 1800-luvulta lähtien nykypäivään. Kirja sisältää paljon vanhaa kuvamateriaalia. Kirja on tehty Tampereen Yliopiston, Tampereen Teknillisen Yliopiston ja Porin Yliopistokeskuksen (siellä Turun Yliopiston maisemantutkimuksen ja kulttuurituotannon yksikkö) yhteisprojektina. Kirjoittajat olivat fil.tri Petri Juuti, tekn.tri Tapio Katko, fil.lis. Sami Louekari ja tekn.tri Riikka Rajala. Kirjaa on mahdollista ostaa hintaan 29 € Satakunnan museosta, puh. 621 1063.
|
|---|