”Arktika – eto strana buduštšego, a ne strana pogibeli i užasa”: Analiz nautšno-fantastitšeskogo romana ”Pod nebom Arktiki” Aleksandra Beljajeva. ”Arktis on tulevaisuuden, ei kuoleman ja kauhun maa”: Aleksandr Beljajevin tieteisromaanin ”Pod nebom Arktiki” kirjallisuusanalyysi.

• Main Author: Räihä, Juha
• Other Authors: Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences, Tampere University
• Format: Master Thesis
• Language: Russian
• Published: 2019
• Subjects: Arktinen myytti; nauchnaja fantastika; Aleksandr Beljajev; tilan tutkimus; kirjallinen kartografia; kulttuurisemiotiikka; Venäjän kielen; kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma; Sanoa; arktika; Arktis; Arktis*
• Online Access: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118158

Tutkielmassa paneudutaan niin kutsuttuun Neuvostoliiton arktiseen myyttiin. Arktinen myytti liittyy vahvasti 1930-lukuun ja Stalinin aikakauteen, mutta on varsin vähän tutkittu ilmiö Suomessa. Myytin voidaan sanoa olleen yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein, poliittinen ja kulttuurinen ilmiö tuon ajan Neuvostoliitossa, sekä olennainen osa 1930-luvun utopiaa. Arktis oli tärkeässä osassa Neuvostoliiton laajenemispyrkimyksissä, sillä se oli vielä 1930-luvulla käytännössä valloittamaton alue. Myytin avulla paitsi luotiin kuvaa eksoottisesta ja vaarallisesta, mutta valloitettavasta pohjoisesta, myös tuotettiin erilaisia sankaritarinoita, kuten muun muassa myytit lentäjistä, eli ”Stalinin haukoista” ja tutkimusmatkoista arktisella alueella. Näistä yksi tunnetuin oli höyrylaiva Tšeljuskinin purjehdus Murmanskista Koillisväylää pitkin vuonna 1934. Tšeljuskin jäi kiinni jäihin, mutta sen miehistö pelastettiin jäiden keskeltä. Arktista myyttiä voi monin osin verrata myöhempään myyttiin avaruudesta, jossa isossa osassa oli tietenkin Juri Gagarin. Arktinen myytti kuitenkin loppui Toisen maailmansodan alkaessa. Arktinen utopia näkyi paitsi valtiollisessa politiikassa ja sankaritarinoissa, myös aikansa populaarikulttuurissa. Tunnettuja teoksia, joissa Arktis toimii tapahtumien päänäyttämönä, ovat muun muassa elokuva Seitsemän rohkeata (Семеро смелых,1936) sekä Veniamin Kaverinin seikkailuromaani Kaksi kapteenia (Два капитана), joka ilmestyi arktisen myytin loppuvaiheina vuonna 1940. Tässä tutkielmassa lähestytään arktista myyttiä neuvostoliittolaisen tieteiskirjallisuuden, nauchnaja fantastikan, avulla. Romaani ”Pod nebom Arktiki” on erinomainen esimerkki arktisesta myytistä ja analyysissä pyritään selvittämään, kuinka myytin osa-alueet näkyvät itse romaanissa. Arktista myyttiä käsitellään tämän työn ensimmäisessä luvussa. Toisessa luvussa esitellään nauchnaja fantastikan erityispiirteitä ja pyritään tuomaan esille myös eroja länsimaisen ja neuvostoliittolaisen tieteiskirjallisuuden välillä. Romaanin ”Pod nebom Arktiki” ...