Erityisten resurssien merkitys ja hyödyntäminen pienten kuntien elinkeinopolitiikassa

Tämä pro gradu on tutkimus pienten kuntien elinkeinopoliittisista toimista ja arviointi kuntien mahdollisuuksista ja resursseista. Tutkimuskysymys on, miten pienet kunnat voivat hyödyntää erityisiä resurssejaan elinkeinopolitiikassaan. Tutkimuksen tarkentavia alakysymyksiä ovat, millaista on tutkimu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sieppi, Maija
Other Authors: Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business, Tampere University
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2019
Subjects:
Online Access:https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118145
Description
Summary:Tämä pro gradu on tutkimus pienten kuntien elinkeinopoliittisista toimista ja arviointi kuntien mahdollisuuksista ja resursseista. Tutkimuskysymys on, miten pienet kunnat voivat hyödyntää erityisiä resurssejaan elinkeinopolitiikassaan. Tutkimuksen tarkentavia alakysymyksiä ovat, millaista on tutkimuksen pienten kuntien elinkeinopolitiikka sekä millaiset ovat kuntien mahdollisuudet ja erityiset resurssit. Tutkimus on laadullinen tutkimus, tapaus- ja haastattelututkimus. Tutkimuksessa on 5 kohdekuntaa, Lappajärvi, Muonio, Pihtipudas, Ruovesi ja Utsjoki. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu RBV-teoriasta ja paikallisen talouden kehittämisen teoriasta. Kohdehuomio tutkimuksessa kiinnittyy erityisiin resursseihin, jotka ovat Barneyn (1991) resurssiperusteisen teorian (resource-based view) mukaan arvokkaita, harvinaisia, hankalasti kopioitavia ja korvaamattomia. Resursseilla on arvoa kilpailun ja markkinoiden näkökulmasta, sillä ne luovat kilpailuetua (Barney & Hesterly 2010). Tutkimuksen aineiston perusteella kohdekunnissa on monenlaisia erilaisia resursseja, niin taloudellisia, fyysisiä, inhimillisiä ja organisatorisia. Tutkimuskuntien erityisiksi resursseiksi voidaan luokitella aineiston pohjalta luonto erityispiirteineen ja raakamateriaalit (fyysinen resurssi), kunnan historia, imago, kulttuuri, koulutus (inhimillinen resurssi), mentaliteetti (organisatorinen resurssi), arktisuus (fyysinen, inhimillinen resurssi) ja toisaalta kehittämishankkeet ja elinkeinot (taloudellinen resurssi) riippuen, mistä asiaa tarkastelee. Muut aineistosta esille tulleet resurssit, teknologia, sijainti, valtatie, saavutettavuus, turvallisuus, tapahtumat, harrastustoiminta ja henkilöstö, voidaan luokitella vahvuuksiksi. Aineiston pohjalta erityisiä resursseja voidaan hyödyntää matkailussa, markkinoinnissa sekä kaavoituksen ja maankäytön avulla. Matkailun vetovoimatekijäksi koettiin erityisesti luonto. Digitalisaatio, sen kautta etätyömahdollisuudet, kulttuuri- ja koulutustoiminta, harrastusmahdollisuudet ja hankkeet koettiin ...