Kirosanat ja kiroilua ilmaisevat fraseologismit itä- ja länsisaksalaisessa käännöskirjallisuudessa : Vertailussa Väinö Linnan ja Veijo Meren teosten saksannokset

Tutkielmassa tarkastellaan kirosanoja ja kiroilua ilmaisevia fraseologismeja itä- ja länsisaksalaisessa käännöskirjallisuudessa. Tavoitteena on selvittää, miten kiroiltaessa käytettäviä suomenkielisiä ilmaisuja on käännetty ja miten erilaiset käännökset vaikuttavat henkilökuviin. Toinen tavoite on s...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Uuppo, Iida
Other Authors: Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences, University of Tampere
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2018
Subjects:
Online Access:https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103587
Description
Summary:Tutkielmassa tarkastellaan kirosanoja ja kiroilua ilmaisevia fraseologismeja itä- ja länsisaksalaisessa käännöskirjallisuudessa. Tavoitteena on selvittää, miten kiroiltaessa käytettäviä suomenkielisiä ilmaisuja on käännetty ja miten erilaiset käännökset vaikuttavat henkilökuviin. Toinen tavoite on selvittää kiroilun eroja ja yhtäläisyyksiä itä- ja länsisaksalaisen käännöskirjallisuuden sekä suomen- ja saksankielisen kaunokirjallisuuden välillä. Tutkimusmenetelmänä toimii käännösvertailu. Kiroilulla on moninaisia käyttötapoja useissa maailman kielissä, mutta ilmiötä on kuitenkin vaikea määritellä, ja sitä on tutkittu melko vähän. Kiroiltaessa käytettävät ilmaisut tarjoavat erittäin mielenkiintoisen tutkimuskohteen niiden monikäyttöisyyden ja vahvan kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Tutkielman teoriaosassa käsitellään kiroilua kirjoitetussa ja puhutussa kielessä sekä suomalaisessa että saksalaisessa kulttuurissa. Lisäksi eritellään kiroilun funktioita ja motiiveja, ja esitellään kiroilua ilmaisevat fraseologismit, emotiiviset ilmaisut ja verbi-idiomit. Samoin keskustellaan kiroiltaessa käytettävien ilmaisujen kääntämisestä esimerkiksi normi-käsitteen kautta. Aineistoon on valittu kolme suomenkielistä romaania, jotka ovat Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) sekä Veijo Meren Manillaköysi- (1957) ja Sujut romaanit (1961). Aineiston itäsaksalaisen osan muodostavat Der unbekannte Soldat (1973) ja Der Wortbruch -käännökset (1969). Länsisaksalaisia käännöksiä puolestaan edustavat Kreuze in Karelien (1955) ja Das Manilaseil (1964). Kustakin aineistoon kuuluvasta suomenkielisestä romaanista on rajattu tutkittavaksi alue, jolla esiintyy noin 50 kirosanaa ja käännöksistä on tutkittu vastaavat alueet. Lähtötekstien analyysissä on keskitytty erityisesti kiroilun funktioihin ja motiiveihin sekä siihen, miten ne vaikuttavat henkilökuviin. Käännösten analyysissä on kiinnitetty huomiota siihen, miten suomenkielisiä kiroiltaessa käytettyjä ilmaisuja on käännetty vai onko ne jätetty kokonaan kääntämättä. Lisäksi huomioidaan ...