”Mun mielestä oli mukavat leirit niin jäin vielä moneksi vuodeksi”:saamelaisnuorten kokemukset toimijuudesta ja yhteisöllisyydestä Utsjoen seurakunnan rippikoulutyössä 2010-luvun lopulla

Sámi youth’s experiences of agency and communality at confirmation class in Utsjoki parish in the late 2010s. Abstract. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan isosten kokemuksia Utsjoen seurakunnan rippikoulutoiminnasta 2010-luvulla. Tutkin, miten saamelaisnuorisotyö ja -rippikoulutyö huomioidaan S...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mattila, A. (Anni)
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2023
Subjects:
Online Access:http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202305181882
Description
Summary:Sámi youth’s experiences of agency and communality at confirmation class in Utsjoki parish in the late 2010s. Abstract. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan isosten kokemuksia Utsjoen seurakunnan rippikoulutoiminnasta 2010-luvulla. Tutkin, miten saamelaisnuorisotyö ja -rippikoulutyö huomioidaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkossa ja miten saamen kieli ja saamelainen kulttuuri tulevat esiin saamelaisrippikoulussa. Selvitin myös, millainen merkitys saamelaisrippikoululla ja isostoiminnalla on ollut tutkimuksessa haastatelluille isosille. Tutkielmani aineisto koostuu kolmesta teemahaastattelusta. Teemoina olivat uskonnollinen tausta, saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin rooli seurakunnassa, kokemukset isosena toimimisesta Utsjoen saamelaisrippikoulussa sekä isostoiminta yleensä. Haastattelemani isoset olivat naisia ja ikäluokaltaan nuoria aikuisia. Menetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluiden analyysissa nousi esiin neljä teemaa: kirkon saamelaisnuoriso- ja rippikoulutyö, saamelaisen rippileirin muutosprosessi 2010-luvulla, yhteisöllisyyden ja pohjoissaamen kielen merkittävä rooli. Tuloksina tutkielmassani ovat, että Suuri Ihme -rippikouluohjeistuksessa ei mainita lainkaan saamelaiskulttuuria tai saamelaisrippikoulua. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kielistrategian tavoitteet ovat ristiriidassa sekä kirkkolain että saamen kielilain kanssa. Saamen kielen rooli rippileirillä on monipuolinen. Saamea käytetään keskusteluissa, lauluissa, oppitunneilla, hartaus- ja jumalanpalveluksissa. Oppimateriaalit kuten Raamattu ja muut hengelliset tekstit ovat myös saamenkielisiä. Saamelaiskulttuuri näkyy aktiviteeteissa, joissa saamelaisyhteisö on keskiössä. Toiminnan merkitys on hyvin positiivinen haastateltaville. Isoset kuvasivat kielen ja kulttuurin merkitystä ja kokivat sen motiivina osallistua rippileirille Utsjoella. Kielen sekä kulttuurin lisäksi isoset kuvasivat saaneensa uusia ihmissuhteita seurakunnan toiminnan kautta. Rippikoulu ja saamenkielinen seurakuntatyö olivat tärkeitä ...