| Summary: | Tiivistelmä. Suomessa perusopetuksen yhtenä tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, mikä edellyttää yhteistyötä kotien ja koulun eri ammattilaisten kesken. Peruskoulussa lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan oppilashuollon, oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaisen tuen sekä vaativan erityisen tuen keinoin. Tukitoimista huolimatta oppilaiden tuen tarve on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta, eikä kukaan tunnu tietävän syytä miksi. Tähän liittyen Oulun yliopistossa tutkitaan, miksi erityisopetuksen ja tuen tarpeen määrä näyttää koko ajan kasvavan ja olisiko erityisopetuksen ja terveydenhuollon yhteistyöllä mahdollista vähentää erityisopetuksen ja tuen tarpeen kasvua tukien lasta yhdessä, ennaltaehkäisevästi. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla erityisopettajien ja kouluterveydenhoitajien yhteistyötä ja sen kehittämistarpeita oppilaiden tukemisen keinona. Tavoitteenani on tutkimuskohdetta kuvailemalla tuottaa tietoa, millaista erityisopettajien ja terveydenhoitajien yhteistyö ja sen kehittämistarpeet ovat heidän itsensä kokemana, yhteistyön kehittämisen tueksi. Tutkimuskysymykset ovat 1) millaista on erityisopettajien ja kouluterveydenhoitajien yhteistyö peruskoulussa ja 2) miten erityisopettajat ja kouluterveydenhoitajat kehittäisivät yhteistyötään oppilaiden tukemisen keinona. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on fenomenologinen lähestymistapa. Keräsin tutkimukseni aineiston sähköisellä kyselylomakkeella erityisopettajilta ja kouluterveydenhoitajilta Pohjois-Suomen alueelta. Tutkimustulosten mukaan erityisopettajat ja kouluterveydenhoitajat tekevät yhteistyötä yleisimmin konsultatiivisesti jakaakseen yksittäisten oppilaiden tilanteita toisilleen. Seuraavaksi yleisimpiä yhteistyön aiheita ovat kouluterveydenhuolto, yksilökohtainen oppilashuolto sekä oppimisen sekä koulunkäynnin tuki. Vasta näiden jälkeen seuraavaksi yleisin yhteistyön aihe on yhteisöllinen oppilashuolto. Yhteistyö tapahtuu useammin spontaanisti etänä kuin suunnitelmallisesti läsnä. Erityisopettajat ja kouluterveydenhoitajat kokevat vaitiolo- ja salassapitosäädösten haastavan aitoa monialaista yhteistyötä. Kehittämisehdotuksena he esittävätkin vaitiolo- ja salassapitosäädösten muuttamista tiedonkulun parantamiseksi sekä yhteisen ajan ja kouluterveydenhoitajan resurssien lisäämistä. Johtopäätöksenä totean, että erityisopettajien ja kouluterveydenhoitajien yhteistyö näyttää edelleen painottuvan yksittäisten oppilaiden korjaavaan tukeen kouluyhteisön ennaltaehkäisevä tuen sijaan. Erityisopettajien ja kouluterveydenhoitajien yhteistyön kehittäminen on tarpeen, jotta tuloksellisen monialaisen yhteistyön edellytykset, kuten toimiva vuorovaikutus sekä selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut, täyttyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Salassapito- ja vaitiolosäädösten selkeyttäminen erityisopettajille ja kouluterveydenhoitajille on tarpeen tiedonkulun parantamiseksi heidän välillään.Special education teachers and school nurses in comprehensive school : cooperation and development needs in their cooperation “Even small concerns should be addressed as soon as possible.”. Abstract. In Finland, one of the tasks of basic education is to support the well-being of children and young people. In order to achieve it, cooperation between parents and different professionals at school is required. In comprehensive school, the well-being of children and young people is supported through pupil welfare services, three tiers of support and significant special support. Despite these current support measures, the need for pupil support is growing every year, and no one seems to know why. Thus, in the University of Oulu it is studied why the need of special education and support is growing. It is also studied whether cooperation between special education and health care could reduce preventively the growing need for special education and support, as well as enable cooperation in supporting the pupils. In this context, the purpose of this research is to describe the cooperation between special education teachers and school nurses as a means to support pupils, as well as identify development needs in their cooperation. The research aim is to produce information on how special education teachers and school nurses themselves experience the cooperation and development needs in the cooperation. The research questions are 1) how is the cooperation between special education teachers and school nurses in comprehensive school and 2) how would special education teachers and school nurses develop their cooperation as a means of supporting pupils. The research is a qualitative study with a phenomenological approach. The research data is collected with an electronic questionnaire from special education teachers and school nurses from the region of Northern Finland. The results of this study show that special education teachers and school nurses most often work together in a consultative way to share information on the situations of pupils. The second most common reasons for cooperation are school health care, individual pupil welfare services and support in learning and school attendance. Only after those, the third most common reason of cooperation is collective pupil welfare services. Collaboration often takes place remotely and spontaneously rather than systematically at present. Special education teachers and school nurses feel that confidentiality legislation challenge genuine multidisciplinary collaboration. When asked for development proposals, they propose changing the confidentiality legislation in order to improve the flow of information, as well as increasing the resources of the school nurses and increasing time for a cooperation. In conclusion, cooperation between special education teachers and school nurses still seems to focus on remedial support for individual pupils rather than being preventive support from the school community. The development of the cooperation between special education teachers and school nurses is necessary in order to meet the conditions for effective multidisciplinary cooperation, such as effective interaction and clear goals, roles and responsibilities in supporting the well-being of children and young people. There is also a need to clarify the content of the confidentiality legislation for special education teachers and school nurses to improve the flow of information between them.
|
|---|