| Summary: | Tiivistelmä. Tämä tutkimus käsittelee jäätiköitymisvaiheiden kestoa ja laajuutta Suomessa optisesti stimuloidulla luminesenssimenetelmällä (OSL) määritettyjen ikien perusteella. OSL-ajoitustulokset on kerätty alan kirjallisuudesta ja/tai julkaistuista tutkimuksista. Työssä käsitellään lyhyesti ajoitusmääritysten historiaa ja teoriaa keskittyen luminesenssiajoitusmenetelmään. Jäätiköiden kestoa ja laajuutta tutkittaessa huomio on keskittynyt kvartäärikauteen, tarkemmin määriteltynä pleistoseeni- ja holoseeniepookkeihin, joista etenkin pleistoseeniepookin ajat ovat alan kirjallisuudessa keskeisessä asemassa käsiteltäessä jäätiköiden laajuutta ja kestoa maantieteellisesti niin nykyisen Suomen valtion kuin naapurimaidenkin alueella. Tavoitteena on ajoitus- ja sijaintitietojen muodostaman aineiston perusteella selvittää jäätiköiden levinneisyyttä, laajuutta ja sijaintia käyttäen ns. käänteistä menetelmää, jossa jäätiköiden laajuutta arvioidaan jäättömien välivaiheiden kautta. Lisäksi uutena metodina työssä on tarkoituksena soveltaa monilla tieteenaloilla käytettyä ns. klusterianalyysiä. Klusterianalyysillä pyritään määrittelemään ominaisuuksien välisiä riippuvaisuuksia (yhdistäviä/erottavia tekijöitä) ja tekemään niistä havaintoja osana tutkimusaineistoa. Klusterianalyysi osoitti, että jotkut, kuten erityisesti Varhais-Veiksel-vaiheen ikätulokset sisälsivät suurta hajontaa tunnetuista ja osittain tuntemattomista syistä. Tässä tutkielmassa saadut tulokset osoittavat, että Suomessa jäätiköitymisvaiheet olivat lähes samanaikaisia niin ajankohdiltaan kuin kestoiltaan eri puolilla Suomea ja lähes samanpituisia kuin jäättömien vaiheiden ajalliset kestot, mikä tuki hyvin eri vaiheista laadittuja kronologioita. Eri tutkimuspaikoilla kaivannoista saaduissa kaivantokohtaisissa ja kaivantojen välisissä ajoitustuloksissa ja stratigrafioissa oli nähtävissä myös paikoin ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät jäätiköiden laajuuteen eri vaiheissa ja jotka kaipaisivat lisäselvityksiä tulevaisuudessa.Extent and duration of glacial phases in Finland according to OSL-datings. Abstract. In this M.Sc.-thesis, a review of the duration and extent of glaciers in Finland is presented based on previously published Optically Stimulated Luminescence (OSL) ages obtained from sediment sections in Finland. First part of this study concentrates on geochronological methods applicable to Quaternary sediments with a particular interest on the OSL-dating method. Secondly, this study concentrates chronology and litostratigraphy of the Late Pleistocene and Holocene sediments. Especially, the Late Pleistocene is favourable period to study durations and extents of glaciers in Finland, and areas nearby in Fennoscandia. In this study, an aim is to illustrate and describe ranges, extents, and localities of glaciers by using reversible method whereby is illustrated glacial areas by using locality and duration of non-glacial areas and vice versa. In addition, target is classify data material as a suitable clusters and find out unite and/or divisive effects between attributes/characteristics (doserate, paleodose, locality, water-content, grain-size) by using so called cluster analysis, which is favourite multidisciplinary, when dealing with ’Big data’. Results of the study indicated that in Finland, glacial phases existed nearly simultaneously in separate areas around Finland and durations of cold glacial and warmer non-glacial periods were both quite a short and lasted up nearly as long as with each other.
|
|---|