| Summary: | Tiivistelmä. Suomi kuuluu ICP Forests -metsien seurantaohjelmaan, joka seuraa metsien kuntoa Euroopassa. Seurantaohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa metsäekosysteemin tilasta ja sen yhteydestä ilman epäpuhtauksiin, ilmastonmuutokseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Metsien seuranta tuottaa hydrologista seuranta-aineistoa, jota on käytetty tämän diplomityön suorittamiseen. Hydrologinen seuranta-aineisto on saatu käyttöön Luonnonvarakeskukselta. Seuranta-aineisto sisältää sadannan mittauksia 28:sta eri havaintoalasta ympäri Suomea. Diplomityön tavoitteena oli tutkia kuusen, männyn ja koivun latvuston vedenpidätystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Puuston latvuston vedenpidätyksen lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, että onko seuranta-aineistosta mahdollista tehdä tämän diplomityön kaltaista tutkimusta. Työ on toteutettu tekemällä laskelmia ja havainnollistavia kuvaajia seuranta-aineistosta sekä perehtymällä jo aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksen tuloksena kuusen keskimääräinen latvuston vedenpidätys oli noin 25 %, 144 mm, männyn 19 %, 133 mm ja koivun 16%, 88 mm. Työssä havaittiin myös maantieteellisiä eroja, sillä Pohjois-Suomessa latvuston vedenpidätys oli vähäisempää kuin Etelä-Suomessa. Työssä tutkittiin myös latvuston pinta-alan ja sääolosuhteiden vaikutuksia puuston latvuston vedenpidätykseen. Tutkimuksen tuloksena latvuston pinta-alan lisääntyminen lisäsi latvuston vedenpidätystä. Sääolosuhteista sadannan voimakkuudella ja määrällä havaittiin vaikutuksia latvuston vedenpidätykseen. Potentiaalisella evapotranspiraatiolla ei havaittu vaikutuksia. Puuston latvuston vedenpidätyksessä oli havaittavissa myös hieman vuodenajan vaihtelun vaikutuksia. Työn tuloksia voidaan käyttää muun muassa kuivatuksen suunnittelussa kaupunkialueilla valitsemalla mahdollisimman vettä pidättävä puulaji. Lisäksi työn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa metsien ekosysteemiä ja metsän vesitasetta.Analysis of hydrological data from ICP Forests programme. Abstract. Finland is participating in ICP Forests monitoring programme, which monitors the condition of the forests in Europe. The aim of the monitoring programme is to produce information on the state of the forest ecosystem and its connection to air pollution, climate change and biodiversity. The forest monitoring programme produces a hydrological data, that has been used to conduct this thesis. The data have been received from the Natural Resources Center. The hydrological data includes precipitation measurements from 28 different observation areas throughout Finland. The aim of this thesis was to study the canopy interception of Scots pine, Norway spruce and Birch and the factors that may have an effect to it. In addition to the canopy interception of the stands, there was an interest in whether it is possible to make this kind of research based on the hydrological data. The research has been done for the University of Oulu, Water Energy and Environmental Engineering Research Unit in cooperation with the Natural Resources Center. The research has been carried out by making calculations and graphs of the hydrological data and by examining previous researches. As a result of this research the average canopy interception of Norway spruce was 25 %, 144 mm, Scots pine 19%, 133 mm and Birch 16 %, 88 mm. Geographical differences were also observed: in northern Finland canopy interception was lower than in southern Finland. The effects of canopy area and weather conditions on canopy interception were also studied. The canopy interception increased as the canopy area increased. Regarding the weather conditions, effects on canopy interception were observed with the intensity and the amount of precipitation. However, no effects were observed between canopy interception and the potential evapotranspiration. There was some seasonal variation in the canopy interception of the stands. The results of this research can be used for example in drainage planning in urban areas by choosing the tree species with the highest canopy interception. In addition, the results can be utilized for example in the research of forest ecosystem and the forest water balance.
|
|---|