Suurpetojen aiheuttama vaihtelu metsäpeuravaadinten (Rangifer tarandus fennicus) säilyvyydessä

Tiivistelmä. Suuret nisäkkäät uhanalaistuvat maailmanlaajuisesti. Pedot ja ihmistoiminta, kuten metsäteollisuus, säätelevät sorkkaeläintiheyksiä. Emosäilyvyys on tärkein hirvieläinten populaation kasvuun vaikuttava tekijä — myös sirkumpolaarisesti esiintyvän peuran (Rangifer tarandus, L. 1758). Tutk...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pöllänen, A. (Antti)
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2020
Subjects:
Online Access:http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202004241543
Description
Summary:Tiivistelmä. Suuret nisäkkäät uhanalaistuvat maailmanlaajuisesti. Pedot ja ihmistoiminta, kuten metsäteollisuus, säätelevät sorkkaeläintiheyksiä. Emosäilyvyys on tärkein hirvieläinten populaation kasvuun vaikuttava tekijä — myös sirkumpolaarisesti esiintyvän peuran (Rangifer tarandus, L. 1758). Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sen alalajin, Länsi-Euroopan boreaalisella vyöhykkeellä elävän metsäpeuran (R. t. fennicus, Lönn. 1909), emosäilyvyydessä esiintyvää vaihtelua 2010–2019 välisenä aikana keskittyen vuosien väliseen sekä elinkierron vaiheiden (talvehtimis-, vasomis-, rykimäkauden sekä syysvaelluksen) aiheuttamaan vuoden sisäiseen vaihteluun. Tarkastelun kohteina olivat kaksi Suomessa esiintyvää metsäpeurapopulaatiota, joista Suomenselän populaatio on kasvava ja Kainuun populaatio tasainen tai hieman vähenevä. Tutkin, johtuvatko em. populaatioiden erilaiset kannankehitykset emosäilyvyydessä havaittavista eroista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää suurpetojen vaikutus metsäpeuran säilyvyyden spatiaaliselle ja ajalliselle vaihtelulle. Aineistona käytettiin GPS-pannoitettujen metsäpeuravaadinten (n=230) koottuja havaintohistorioita, joihin sovitettiin known-fate -malleja MARK-ohjelmalla; mallien valinta ja tulosten tulkitseminen tehtiin Akaiken informaatiokriteerin mukaan. Säilyvyydessä havaittiin sekä ajallista että populaatioiden välistä vaihtelua. Säilyvyys vaihteli elinkierron kausien välillä, muttei merkittävästi vuosien välillä eikä tutkimusjakson aikana. Kainuussa emosäilyvyys oli matalinta talvehtimiskaudella, Suomenselällä rykimäkaudella. Suurin osa kuolemista johtui suurpedoista ja niiden aiheuttama emokuolleisuus oli korkeampaa Kainuussa. Pedot aiheuttivat myös vaihtelua elinkierron kausien välillä: emosäilyvyydeltään matalinta aikaa Kainuussa oli talvehtimiskausi, Suomenselällä rykimäkausi, ja molempien populaatioiden korkein emosäilyvyys oli vastoin hypoteesia vasomiskaudella. Sen korkea emosäilyvyys johtunee vaatimen mukana kulkevasta vasasta, joka heikompana ottaa vastaan pedon hyökkäyksen. ...