Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa

Tutkin suomalaisten kansantarinoiden representaatiota lappalaisista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansantarinoissa. Lisäksi selvitin, millaisia arvoja ja asenteita kertoja heijasti yhteisöstään. Aineistooni valikoitui 112 lyhyttä tarinaa. Teemoiksi nousivat lappalaisen ulkoinen olemus ja tavat,...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kukkonen, R. (Riitta)
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2016
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606302595
id ftunivoulu:oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606302595
record_format openpolar
spelling ftunivoulu:oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606302595 2023-07-30T04:06:35+02:00 Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa Kukkonen, R. (Riitta) 2016-07-04 application/pdf http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606302595 fin fin University of Oulu info:eu-repo/semantics/openAccess © Riitta Kukkonen, 2016 Saami Studies info:eu-repo/semantics/masterThesis info:eu-repo/semantics/publishedVersion 2016 ftunivoulu 2023-07-08T19:54:39Z Tutkin suomalaisten kansantarinoiden representaatiota lappalaisista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansantarinoissa. Lisäksi selvitin, millaisia arvoja ja asenteita kertoja heijasti yhteisöstään. Aineistooni valikoitui 112 lyhyttä tarinaa. Teemoiksi nousivat lappalaisen ulkoinen olemus ja tavat, noidat ja noitavoimat sekä konfliktit ja yhteistyö. Käytin analysointiin kertomuksen rakennemallia. Tutkin esitystä erityisesti tarinan arviointiosasta. Lappalaisen ulkoinen olemus ja tavat -teeman yhteydessä löytyi deskriptiivisiä ilmauksia. Oli myös halventavia lauseita. Erityisesti niitä oli lappalaisten alkuperää kuvaavissa tarinoissa. Kuvat ovat stereotypioita. Kertoja asettaa ihmisiä vastakkain ”meihin” ja ”heihin”. Representaatiossa lappalainen on kertojaan nähden erilainen. Noitaluvusta ilmeni, että kertojien mielestä lappalaisten parissa oli ihmeellisiä tietäjiä ja hyviä parantajia, mutta myös järvien kiroajia. Kuva noidista on yksipuolinen. Konfliktit ja yhteistyö -teeman tarinat kuvasivat lappalaiset väistyjinä, kun tulijat ottivat vallan. Epäluulot varjostavat suomalaisten ja lappalaisten välisiä suhteita. Kertojat heijastavat 1900-luvun alkupuolen kansallismielistä ajattelua ja maatalouden ihannointia pyyntikulttuuriin verrattuna. Tuon ajan saamelaiskuvassa ja myös suomalaiskuvassa oli essentiaalinen oletus kansan tai ryhmän ”olemuksesta”. Sen mukaan ihmisen identiteetti on valmis ja pysyvä olemus, joka säilyy ihmisen ja kansan tietoisuudessa. Yhteistä tutkituille tarinoille on, että representaatiossa lappalaisesta tulee ”toinen” — henkilö tai ryhmä, joka on itseen nähden erilainen. Lappalaisista jäivät muistoksi paikannimistö ja kansantarinat. Monet tutkimani tarinat ottivat kantaa paikannimiin, mutta saamelaisperäisen paikannimistön tulkinnat jäävät toiseen tutkimukseen. Master Thesis saami Jultika - University of Oulu repository Lappalainen ENVELOPE(24.667,24.667,67.600,67.600)
institution Open Polar
collection Jultika - University of Oulu repository
op_collection_id ftunivoulu
language Finnish
topic Saami Studies
spellingShingle Saami Studies
Kukkonen, R. (Riitta)
Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
topic_facet Saami Studies
description Tutkin suomalaisten kansantarinoiden representaatiota lappalaisista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansantarinoissa. Lisäksi selvitin, millaisia arvoja ja asenteita kertoja heijasti yhteisöstään. Aineistooni valikoitui 112 lyhyttä tarinaa. Teemoiksi nousivat lappalaisen ulkoinen olemus ja tavat, noidat ja noitavoimat sekä konfliktit ja yhteistyö. Käytin analysointiin kertomuksen rakennemallia. Tutkin esitystä erityisesti tarinan arviointiosasta. Lappalaisen ulkoinen olemus ja tavat -teeman yhteydessä löytyi deskriptiivisiä ilmauksia. Oli myös halventavia lauseita. Erityisesti niitä oli lappalaisten alkuperää kuvaavissa tarinoissa. Kuvat ovat stereotypioita. Kertoja asettaa ihmisiä vastakkain ”meihin” ja ”heihin”. Representaatiossa lappalainen on kertojaan nähden erilainen. Noitaluvusta ilmeni, että kertojien mielestä lappalaisten parissa oli ihmeellisiä tietäjiä ja hyviä parantajia, mutta myös järvien kiroajia. Kuva noidista on yksipuolinen. Konfliktit ja yhteistyö -teeman tarinat kuvasivat lappalaiset väistyjinä, kun tulijat ottivat vallan. Epäluulot varjostavat suomalaisten ja lappalaisten välisiä suhteita. Kertojat heijastavat 1900-luvun alkupuolen kansallismielistä ajattelua ja maatalouden ihannointia pyyntikulttuuriin verrattuna. Tuon ajan saamelaiskuvassa ja myös suomalaiskuvassa oli essentiaalinen oletus kansan tai ryhmän ”olemuksesta”. Sen mukaan ihmisen identiteetti on valmis ja pysyvä olemus, joka säilyy ihmisen ja kansan tietoisuudessa. Yhteistä tutkituille tarinoille on, että representaatiossa lappalaisesta tulee ”toinen” — henkilö tai ryhmä, joka on itseen nähden erilainen. Lappalaisista jäivät muistoksi paikannimistö ja kansantarinat. Monet tutkimani tarinat ottivat kantaa paikannimiin, mutta saamelaisperäisen paikannimistön tulkinnat jäävät toiseen tutkimukseen.
format Master Thesis
author Kukkonen, R. (Riitta)
author_facet Kukkonen, R. (Riitta)
author_sort Kukkonen, R. (Riitta)
title Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
title_short Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
title_full Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
title_fullStr Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
title_full_unstemmed Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
title_sort lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa
publisher University of Oulu
publishDate 2016
url http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606302595
long_lat ENVELOPE(24.667,24.667,67.600,67.600)
geographic Lappalainen
geographic_facet Lappalainen
genre saami
genre_facet saami
op_rights info:eu-repo/semantics/openAccess
© Riitta Kukkonen, 2016
_version_ 1772819262749016064