Maaperän heikkouuttomenetelmien käyttö malminetsinnässä Kittilän Hakokodanmaalla ja Soklin Kyörtesselässä Pohjois-Suomessa

Maaperän heikkouuttomenetelmien soveltuvuutta malminetsinnässä tutkittiin Tekesin Green Mining -ohjelmaan kuuluvassa ’Ultra low-impact exploration methods in sub-arctic’-projektissa (UltraLIM) yhteistyössä Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutk...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kyllönen, E. (Elisa)
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: University of Oulu 2015
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061818
Description
Summary:Maaperän heikkouuttomenetelmien soveltuvuutta malminetsinnässä tutkittiin Tekesin Green Mining -ohjelmaan kuuluvassa ’Ultra low-impact exploration methods in sub-arctic’-projektissa (UltraLIM) yhteistyössä Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja testata ultrakeveitä geokemiallisia malminetsintämenetelmiä subarktisilla alueilla ja saada vertailukelpoista sekä käytännössä testattua tietoa eri heikkouuttomenetelmien soveltuvuudesta erilaisten malmiesiintymien etsimisessä jäätikkösyntyisten sedimenttien alueilla. Heikkouuttomenetelmien käyttö perustuu maaperän alla olevasta johteisesta malmista, kuten sulfidimalmista, vapautuneiden metalli-ionien vertikaaliseen liikkeeseen maaperässä, niiden kiinnittymiseen mineraalirakeiden ja orgaanisten partikkeleiden pinnoille pintamaassa ja vasteen aktiiviseen kehittymiseen eli geokemiallisen anomalian muodostumiseen pintamaahan. Tutkimuksessa käytettyjä heikkouuttomenetelmiä ovat MMI-menetelmä, entsyymiuutto, biouutto, ioniuutto ja ammonium-asetaattiuutto sekä maaperän hiilivetyihin perustuva SGH-menetelmä. Tutkimuskohteina olivat Kittilän kunnassa sijaitseva Hakokodanmaan kultaesiintymän alue ja Savukosken kunnassa sijaitseva Kyörtesselän fosfori-REE-mineralisoitunut vyöhyke. Molemmille tutkimuskohteille suunniteltiin kaksi näytteenottolinjaa kulkemaan tunnetun mineralisaation yli. Näytepisteistä 1/3 sijoitettiin mineralisaation päälle ja 2/3 näytepisteistä tausta-alueille. Tutkimusalueilta kerättiin maaperänäytteitä kahtena peräkkäisenä vuotena (2013 ja 2014). Toisen vuoden näytteenotto (2014) suoritettiin menetelmien toistettavuuden varmistamiseksi. Kyörtesselän fosfori-REE-mineralisoituneella vyöhykkeellä heikkouuttomenetelmien soveltuvuutta malminetsinnässä tutkittiin ja testattiin fosforin, raudan ja niobin sekä REE-metalleista lantaanin suhteen. Kyseessä ei ole sulfidipitoinen mineralisoituma, mistä syystä mobiileja ioneja pintamaahan kuljettava mekanismi on muu kuin sähkökemiallinen kulkeutuminen. ...