Rajamatkailun sosiaalinen kielioppi: Koronapandemian vaikutukset matkailun kulttuurisiin käytäntöihin Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla

Tutkimusasetelma: Ruotsin ja Suomen kansalliset erot koronakriisin hoidossa heijastuvat rajamatkailuun. Vapaa-ajan matkustusrajoitusten vaihtelevuus hankaloittaa pohjoismaista matkailuyhteistyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa matkailusta Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rapo, Pia
Other Authors: fi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2021
Subjects:
Online Access:https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64625
http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi-fe2021043028087
Description
Summary:Tutkimusasetelma: Ruotsin ja Suomen kansalliset erot koronakriisin hoidossa heijastuvat rajamatkailuun. Vapaa-ajan matkustusrajoitusten vaihtelevuus hankaloittaa pohjoismaista matkailuyhteistyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa matkailusta Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Päätutkimuskysymys on, miten koronapandemia vaikuttaa matkailun kulttuurisiin käytäntöihin Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Ensimmäinen osakysymys on, miten koronapandemia vaikuttaa matkailuelämyksiin. Toinen osakysymys on, miten koronaviruksen leviämisen kontrollointi muuttaa rajanylityksen kulttuurisia käytäntöjä. Kolmas ja viimeinen osakysymys on, miten koronapandemia voi muuttaa pysyvästi matkailun kulttuurisia käytäntöjä. Tämä tutkimus on jatkumoa aiemmalle matkailun kriisien hallinnan, rajayhteisöjen erityispiirteiden ja matkailuelämysten ympäristösidonnaisuuden tutkimukselle. Objektiivisen hermeneutiikan kehittelyihin kuuluva sosiaalisen kieliopin teoria jäsentyneenä kulttuurisiin käytäntöihin muodostaa teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineisto on kerätty sosiaalisen median ruotsalaisilta ja suomalaisilta julkisilta keskustelupalstoilta maalis-joulukuussa 2020 ja analysoitu hermeneuttisella metodilla sekä laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset: Tutkimusaineistossa on näyttöä siitä, että koronakriisi on heikentänyt rajamatkailun turvallisuustilannetta. Toimintaympäristö, jossa matkailuelämyksiä tuotetaan ja koetaan, on joutunut koronakriisissä voimakkaiden muutosten alaiseksi. Paikalliset asukkaat ja matkailuyrittäjät joutuvat noudattamaan kahden eri valtion koronaohjeistuksia. Tutkimusaineiston perusteella rajanylityksen käytännöistä ja matkailun kehittämisestä haluttaisiin päättää itse paikallisella tasolla. Koronakriisin toivotaan vauhdittavan matkailun kulttuuristen käytäntöjen muutosta luonnolle ja ilmastolle ystävällisempään suuntaan. Yhä suositummaksi tullut virtuaalimatkailu kehittyy nopeasti. Johtopäätökset: Koronakriisin muuttamassa yhteiskunnallisessa tilanteessa paikallisten ruotsalaisten ja suomalaisten hyväksyntä uusille rajamatkailuhankkeille voi olla epävarmaa. Selostan tutkielmassani kehittelemääni propositiologiikkaan pohjautuvaa teoreettista mallia rajamatkailun sosiaalisen toimiluvan kartoittamiseksi. Opastettujen rajamatkailun virtuaalikierrosten suunnittelun avuksi olisi hyödyllistä perustaa maiden yhteinen digiarkisto. Molemmin puolin rajaa kerättävät vanhat painotuotteet, äänitteet ja kuvatallenteet pitäisi muuntaa digitaaliseen muotoon. Pohjoismaisen matkailuyhteistyön kannalta sopiva hanke olisi lentoliikenteen käynnistäminen Suomen Kemi-Tornion ja Ruotsin Pajalan lentokenttien välillä. Kaupalliset testilennot sähkölentokoneilla parantaisivat alueen imagoa. Matkailualan olisi vahvistettava yhteyksiään teknologiayrityksiin ja haettava tukea lentojen käynnistämiselle yhdessä alueen akkuteollisuuden kanssa. Background: Nordic tourism cooperation has encountered difficulties during COVID-19. The Swedish approach to COVID-19 is different from the Finnish one causing disarray. The aim of this research is to produce new information about border tourism on the Northern border of Sweden and Finland. The main research question is how COVID-19 affects the cultural practices of tourism on the Northern border of Sweden and Finland. The first sub-question is how COVID-19 affects tourist experiences. The second sub-question is how controlling the spread of the coronavirus changes cultural practices at border crossings. The third sub-question is what kind of enduring significance a corona pandemic can have on the cultural practices of tourism. This study is a continuation of previous research on tourism crisis management, the specificities of border communities and the environmental factors of tourist experiences. The main concept of this study is cultural practice. The analysis is based upon social grammar theory included in hermeneutic tradition. Data collected from Swedish and Finnish public online discussion sites in the period from March to December 2020 are analysed via hermeneutic method applying epistemic logic. Results: The research suggests that the corona crisis has weakened the security situation in border tourism. The operating environment in which tourism experiences are produced and experienced has been subject to strong changes in the corona crisis. Residents and tourism entrepreneurs will have to follow the guidelines of two different states. Based on the research material, it would be desirable to decide on border crossing practices and the development of tourism at the local level. It is hoped that the corona crisis will accelerate the change in cultural practices of tourism in a more nature- and climate-friendly direction. Virtual tourism, which has become increasingly popular, is developing rapidly. Conclusions: In the current situation, it is not certain that local people will accept a new cross-border tourism project. In the form of propositional logic, I present a theoretical model for mapping social license to operate (SLO). To help plan virtual tours of border travel, it would be useful to put together a digital archive from both sides of the border. Old recordings and documents should be converted to digital format. A major project to revitalize Nordic tourism cooperation would be the launch of air services between Kemi-Tornio and Pajala airports. Test flights with electric planes would strengthen the region's image as a carbon-neutral and advanced travel destination. The tourism industry should increase its contacts with Nordic battery technology companies.