”Yritetään pitää molemmat asiat tärkeinä: poronhoito ja koulu” – poroperheiden käsityksiä koulusta

Selvitän pro gradu -tutkielmassani,millaisia käsityksiä poroperheillä on koulusta. Poronhoito on merkittävä elinkeino pohjoisessa ja tutkimuksessani tarkastellaan, millainen kuva koulusta piirtyy poroperheiden näkökulmasta. Käsitteenä koulu voidaan ymmärtää oppilaitoksena, rakennuksena, opetuksena t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vaarala, Riikka
Other Authors: Luokanopettaja, fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
Language:Finnish
Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2019
Subjects:
Online Access:https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64093
http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi-fe202001081582
Description
Summary:Selvitän pro gradu -tutkielmassani,millaisia käsityksiä poroperheillä on koulusta. Poronhoito on merkittävä elinkeino pohjoisessa ja tutkimuksessani tarkastellaan, millainen kuva koulusta piirtyy poroperheiden näkökulmasta. Käsitteenä koulu voidaan ymmärtää oppilaitoksena, rakennuksena, opetuksena taijärjestelmänä. Koulu voi merkitä erilaisia asioitaeriihmisryhmille ja yksilöille. Koulun hyvyyskään ei ole kiistaton. Käytin tutkimus-ja analyysimenetelmänä fenomenografiaa, joka soveltuu hyvin käsitysten tutkimiseen. Fenomenografiassa on kiinnostuttu nimenomaan vaihtelevista ja erilaisista käsityksistä ilmiöstä, ei ilmiöstä itsestään. Tutkimusaineistoni koostuu kuudenporoperheen haastattelusta, joihin osallistuiyhteensä 11 poroperheen vanhempaa. Tutkimuksessa etsittiin poroperheiden vanhempien erilaisia ja vaihtelevia käsityksiä koulusta. Aineistopohjaisen analyysin pohjalta muodostui kolme joko eri käsityksiä tai erottavia yläkategorioita: koulutuksen merkitys, myönteisiä käsityksiä koulusta ja kielteisiä käsityksiä koulusta. Ensimmäinen yläkategoria,koulutuksen merkitys,kuvaa koulutuksen merkitystä yleensä ja poroperheille. Koulua pidettiin yhteiskunnallisenavaikuttajanaja tiedon lisääjänä, myös paikallisesti. Koulutusta pidettiintärkeänä, vaikka poronhoidossa muodollisen koulutuksen asema ei ole merkittävä, koska pääosa oppimisesta tapahtuu mukana olemalla ja tekemällä. Toinen pääkategoria käsitti myönteiset käsitykset koulusta. Kouluilla oli hyviä käytäntöjä. Poronhoidon ajateltiin tuovanmyönteisiä vaikutuksia myös kouluun muun muassa yhteisöllisyyden avulla. Lisäksimyönteinen käsitys liittyi poronhoidon parissa elävien lasten ymmärtämiseen, hyväksyntään ja arvostukseen. Kolmas pääkategoria muodostui kielteisistä käsityksistä koulusta. Kielteiset käsitykset liittyivät erilaisiin aikakäsityksiin ja erilaisiin käsityksiin lasten poissaoloista. Koulu ei huomioi eikä ymmärrä paikalliskulttuuria. Lasten koulunkäynnilläon myös kielteisiä vaikutuksia poroperheiden arkeen.