“Jag vet inte så mycket om han, men han är en cool grabb.” : Haaparannan kielikoululaisten ylirajaiset vertaissuhteet oppilaiden kuvaamina

• Main Author: Jänkälä, Juha
• Other Authors: fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2018
• Subjects: language school; peer relations; transnational; Intergroup Contact Theory; rajat ylittävä yhteistyö; kielikoulut; Haparanda
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63495; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-201811071418

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää Tornion ja Haaparannan rajayhteistyönä järjestämän Haaparannan kielikoulun oppilaiden ylirajaisia vertaissuhteita oppilaiden omien kokemusten mukaan. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia nämä vertaissuhteet ovat, millaista kanssakäymistä oppilaiden välillä on ja mitkä tekijät edistävät tai estävät kanssakäymistä. Lisäksi selvitetään esiintyykö oppilaiden välillä ennakkoluuloja, ja miten mahdolliset ennakkoluulot kehittyvät. Ennakkoluulojen kehityksen tarkastelun teoreettisena pohjana käytetään kontaktihypoteesi-teoriaa. Tutkimus on laadullinen ja se noudattaa hermeneuttisen tutkimuksen orientaatiota. Aineisto koostuu kielikoulun kuudennen luokan oppilaiden kirjoittamista kirjoitelmista, jotka kirjoitettiin tutkijan ohjeistuksen mukaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä käyttäen sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan oppilaiden ylirajainen kanssakäyminen tapahtui pääasiassa koulussa, lähinnä koulutyön yhteydessä. Osa vertaissuhteista oli muodollisia ja melko etäisiä. Myös läheisempiä vertaissuhteita esiintyi, ja usein niihin sisältyi ystävyyttä. Oppilaiden kanssakäyminen lisääntyi kouluvuosien myötä, mutta osalla oppilaista kanssakäyminen vähentyi alakoulun viimeisillä luokilla. Kanssakäymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä tarkasteltiin kolmella tasolla: yksilö-, ryhmä- sekä toimintaympäristön tasolla. Yksilötasolla merkittävimpiä kanssakäymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kieli ja ystävyyssuhteet, ryhmätasolla kanssakäymistä ohjasi sisäryhmän määrittämät ryhmänormit. Toimintaympäristön tasolla merkittävin kanssakäymisen edistäjä oli koulu ja sen toiminta. Oppilaiden ennakkoluuloja tarkasteltaessa kävi ilmi, että oppilailla oli ollut ennakkoluuloja toisiaan kohtaan, ja nämä ennakkoluulot olivat kouluvuosien myötä vähentyneet. Ennakkoluulojen havaittiin kehittyneen kontaktihypoteesin oletusten mukaisesti. The purpose of this study is to investigate transnational peer relations of pupils of the Haparanda Language School ...