| Summary: | Tutkimuksen keskeisinä teemoina ovat kysymykset siitä, miten yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutokset heijastuvat poronhoitajien ja heidän perheidensä sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin ja keskinäiseen yhteisölliseen toimintaan ja miten nämä muutokset ja murrokset vaikuttavat poronhoitajien välisiin suhteisiin sekä tämän kautta elinkeinon yhteisöllisiin poronhoidon käytäntöihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin, Kemin-Sompion, Muonion sekä perheitään. Yhteensä tutkimusaineistossa haastateltavia on kolmekymmentäkahdeksan kahdestakymmenestä eri perheestä. Tutkimusaineistojen analyysimenetelmänä on Grounded theory. Analyysikehys rakentuu poronhoidosta työnä, elämäntapana ja kulttuurina. Luokkaan työ kuuluu haastateltavien puhe ja kokemus poronhoidosta ammattina ja elinkeinona, luokkaan elämäntapa haastateltavien puhe poronhoidosta perheen ja yhteisön yhteisenä toimintana sekä luokkaan kulttuuri haastateltavien puhe poronhoidosta perinteenä sekä toimijana muiden yhteiskunnan toimijoiden joukossa. Poronhoitotyön osaamiseen ja hallintaan kuuluu runsas määrä hiljaista tietoa, jota on otettu haltuun tekemisen myötä lapsesta lähtien. Poronhoitoon on myös sukupolvien myötä kutoutunut runsas määrä erilaisia selviytymisen keinoja, jotka kantavat poronhoitajia ja heidän perheitään haasteellisissa tilanteissa. Elämäntapaidentiteetin kiinnittyneisyys sekä historiallisuus tekevät poronhoidosta useimmille velvoittavaa suhteessa aiempiin sukupolviin sekä sitovaa suhteessa itseen ja yhteisöön. Yhteisöllisyyden näkökulmasta elämäntapa on monin osin murroksessa heikentyneen taloudellisen kannattavuuden ja sen myötä vähentyneen työntekijämäärän vuoksi. Erityisesti eteläisissä paliskunnissa yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutokset ovat merkittävästi heikentäneet poronhoidon kannattavuutta ja työn tekemisen mielekkyyttä. Pohjoisilla haastattelualueilla poronhoito näyttäytyy yhä edelleen riittävän kannattavana, jotta myös nuoret ovat valmiita jatkamaan elinkeinossa mukana. Poronhoidon taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin kohdentuvat muutokset ovat vaikuttaneet poronhoitotyötä tekevien välisiin suhteisiin eri tavoin eri paliskunnissa. Toisessa ääripäässä välit ovat saattaneet kiristyä ja kärjistyä, kun taas toisessa ääripäässä jäljelle jääneet ovat tiivistäneet yhteistyötään entisestään ja jokaisen toiminnassa mukana olevan tärkeys ja työpanoksen merkitys on korostunut. Ratkaisevaa yksittäisen paliskunnan tulevaisuuden kannalta vaikuttaa olevan erityisesti se, onko paliskunnan tilanne elinkeinon kannattavuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta sen kaltainen, että uusien, nuorien poronhoitajasukupolvien mukaan tulo poronhoitotyöhön on edelleen järkevää ja mahdollista. publishedVersion
|
|---|