Hiljaisuuden suoekosysteemipalvelu matkailukäytössä

• Main Author: Katajisto, Joonas Markunpoika
• Other Authors: fi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2017
• Subjects: suo; ecosystem service; swamp; tourism research; silence; autoethnography; ekosysteemipalvelu; matkailututkimus; hiljaisuus; autoetnografia; Arctic; Kolari; Suo; Lapland
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62899; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-201706201236

Suot ovat aina kiehtoneet suomalaisia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan tule ilmi luontomatkailukohteiden valinnassa. Soilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Aiempaa tutkimusta suomatkailusta on melko vähän, hankkeita löytyy useampia. Sitä on tutkittu eri aistien luomana esteettisenä kokemuksena. Eri maakunnissa on pyritty luomaan suon ympärille erilaisia matkailutuotteita kuten Pohjanmaalla. Metsähallituksella on ollut lukuisia hankkeita soiden matkailukäytön lisäämiseksi, joista yksi esimerkki on Kolarin suoalueelta. Suomatkailu käsitteenä on olemassa, mutta sille ei ole kovin vankkaa perustaa. Hiljaisuutta matkailussa on tutkittu enemmän, esimerkiksi hiljaisuus vuorovaikutteisena matkailutuotteena. Erinäisiä hankkeita hiljaisuuden tuotteistamiseksi on toteutettu Lapin alueella. Tämän tutkimuksen yleinen tavoite on selvittää, miten suoalueita voisi hyödyntää matkailussa enemmän kuin mitä nykyisellään tapahtuu. Tuotteistamiselle saadaan pohja ja raamit, kun ensin selvitetään mitä suon ekosysteemipalvelu tarjoaa ihmiselle. Suomatkailuun syvennytään ekosysteemipalvelun ja hiljaisuuden käsitteiden näkökulmasta. Suoekosysteemipalvelun avaaminen ja hahmottaminen mainituista näkökulmista matkailun kentässä on työn pääasiallinen tavoite. Päätutkimuskysymys on: millainen on hiljaisuuden suoekosysteemipalvelu? Osakysymykset ovat: mitä suoekosysteemi tarjoaa matkailulle? Mitä ovat hiljaisuuden ulottuvuudet suolla? Tutkimuksessa on kaksi aineistoa. Autoetnografinen suoluonnon havainnointiaineisto käsittää neljä retkeä eri suoalueille. Toinen osa aineistoa ovat neljä eräkirjallisuuden teosta, erityisesti niiden suoluontoon liittyvät osat. Sekä havainnointiaineiston että eräkirjallisuusaineiston analysoidaan teorialähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Analyysin avulla saatiin selville suoekosysteemipalvelun tarjoamat mahdollisuudet, jotka jaettiin kolmeen kategoriaan: suon tarjoamat ekologiset, kulttuuriset ja hiljaisuuteen liittyvät palvelut. Ekologiset suoekosysteemipalvelut käsittävät: eläinten ja lintujen äänet ja liikkeet, autiuden, rauhallisuuden, kosteuden, sumuisuuden, järvet, purot, eläimet, linnut, kalat sekä marjat ja pitkospuut. Kulttuuriset suoekosysteemipalvelut ovat: maisemat, laavut, erämökit, lintutornit, opasteet, tarinat, uskomukset ja kuntoilu. Hiljaisuuden suoekosysteemipalvelut: kiireettömyys, stressittömyys, hiljaisuuden äänet, salaperäisyys, taianomaisuus, kanssakäyminen muiden kanssa, sekä arktinen mitättömyys. Suo tarjoaa hengellisen levähdyspaikan hektiseen arkeen. Matkailussa suoekosysteemipalvelua voi hyödyntää monesta näkökulmasta, kuten akkujen lataamiskohteena ja rauhoittumiseen, eläinten tarkkailuun, kalastamiseen, vaeltamiseen ja talviaktiviteetteihin. Jatkotutkimusmahdollisuuksia on monia. Suosta ja luonnosta oppiminen osana matkailutuotetta olisi tärkeää luonnonsuojelun ja kestävän matkailun vuoksi. Sen mahdollisuuksia voisi tutkia lisää. Kertomalla tarkempaa tietoa matkailijoille luonnon ekosysteemipalveluista, he todennäköisesti huomioivat nämä matkaillessaan tavalla, joka suojelee matkan kohteena olevaa luontoa. Swamps have always fascinated the minds of Finnish people. However, this is not visible when people choose their nature tourism destination. Swamp lands have a lot of unused potential. Earlier study of swamp tourism is minimal. It has been studied from senses point of view as an esthetic experience. In different areas, there have been effort to create different kinds of tourism products in various regions, for example in Pohjanmaa. Metsähallitus has had several projects for developing swamp tourism as a part of nature tourism. One example comes from municipality of Kolari. Swamp tourism as a concept is existing but there is no solid ground for it. Commercialization of silence in tourism has been researched in the Lapland area by many projects-, and thesis, for example silence as an interactive tourism product. General aim of this research is to study how swamp areas could be used for tourism purposes more than they are at this moment. First, we need to define, what can the swamp ecosystem service offer for travelers. With that knowledge, we can start to productize the swamp. In this thesis, perspectives to swamp tourism come from the terms ecosystem service and silence. The main aim of research is to open swamp ecosystem service from these perspectives for tourism purposes. Main research question is: What is swamp ecosystem service embodied by silence? Sub-questions are: What can swamp offer for tourism? What dimensions does silence have in the swamps? The research has two parts of data. Autoethnographic observation on swamps were conducted during four excursions to swamps. Other part consists of four wilderness books, especially the swamp parts of them. Both data are being analyzed by using theoretical content analysis. With a completed study, the swamp ecosystem service is divided to three different categories: ecological, cultural and silence services that the swamp ecosystem provides. Ecological services consist of the voices and moves of animals and birds, fish and berries, emptiness, moisture, fog, lakes, streams, and duckboards. Cultural services are landscapes, lean-tos, wilderness cottages, bird towers, information boards, stories, beliefs, and exercise. Silence services are easygoingness, tranquility, stressless feeling, voices of silence, interacting with other people, mysteries, magicalness and arctic emptiness. Swamp nature provides spiritual break to hectic working life. In tourism field swamps can be used for many purposes, for example as a place for charging ones’ batteries and relaxing, watching animals, fishing, trekking and for winter activities. Further studies could include researching how to educate travelers at the same time while they are at swamps or in nature. Teaching people more about nature’s ecosystem services would quite likely make them to appreciate and pay more attention to the nature of destination they are at. It is important to work for sustainable travelling and learning from it.