Tilaa kuvataideaineelle: Oppimista tukevat tai rajoittavat työpisteet ja työpistejärjestelyt kuvataideluokan fyysisessä oppimisympäristössä

• Main Author: Evinsalo, Sami
• Other Authors: fi=Taiteiden tiedekunta|en=Faculty of Art and Design|
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2016
• Subjects: Fyysinen oppimisympäristö; työpistetyypit; työpistejärjestykset; desk types; desk arrangements; learning; oppiminen; Physical learning enviroment; Northern Finland
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62473; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-201606201234

Tämä tutkielman aihe perustui käsitykseeni opetusluokkien fyysisistä oppimisympäris -töistä oppimisen teoreettisten käsitysten ilmentäjinä. Tutkielmassa tarkastelin kuvataideluokkien työpistevalintoja ja -järjestelyjä työskentelypisteiden osalta sekä näiden ilmentämiä suhteita erilaisiin käsityksiin oppimisesta. Laadullisen tutkielman läpäisevänä näkökulmana oli kuvataideoppiaineen opetussuunnitelmallinen arvomaailma, oppiaineen työskentelytapojen kirjo sekä ajatukset avata kysymyksiä ja keskustelua kuvataideaineen fyysisten oppimisympäristöjen kehittämiselle. Tutkimuksen aineisto kerättiin valokuvaamalla yhdentoista pohjois-suomalaisen yläkoulun ja lukion kuvataidetilat. Aineiston analysointi toteutettiin yhdistämällä osia visuaalisen aineiston sisällönanalyysin ja merkitysrakenteiden analyysin tutkimusmetodeista. Tulkinnan tukena käytettiin arkkitehtuurin ja kasvatussosiologian teoreettisia näkökulmia. Tutkimustulokset osoittivat aineistossa tarkasteltujen kuvataideluokkien työpistetyyppien ja -järjestelyiden mukailevan muuttumattomana pysyneen, konventionaalisen koululuokan mallia. Kuvataideaineen työskentelytapojen ja työmuotojen kirjo ei näkynyt fyysisen oppimisympäristön työpistevalinnoissa ja -järjestyksissä. Työpistejärjestyksissä käytettiin pääasiassa joko frontaaliopetus- tai ryhmäpöytämallia. Oppimiseen suhteutettuna työpistejärjestykset edustivat enemmän opettajajohtoisen oppimisen tapaa kuin esimerkiksi opetussuunnitelmien oppimiskäsityksiä. Erilaisia yhdistelmiä tai variaatioitatyöpistetyypeissä tai -järjestelyistä, pieniä poikkeuksia lukuunottamatta, ei aineistossa ollut näkyvissä. Konventionaalisten työpistetyyppien ja -järjestelyiden ilmiön taustalla vaikuttivat teo - reettisen tulkintani mukaan koulukulttuurissa vallitsevat kasvatukselliset piilomerkitykset, kuten sosiaalistamisen, kontrollin, kurin sekä järjestyksen tarpeet. Ilmiötä tukivat koulurakennusten arkkitehtoniset rakenteet ja niiden käyttäytymistä ohjaavat ja hierarkisia rakenteita ylläpitävät ulottuvuudet. The theme of this pro gradu thesis is based on my hypothesis of physical learning environments as reflective spaces of different ways of learning as well as learning theories. In this research I studied types, placements and orders of classroom furnitures and their relations to the different learning theories and styles of learning. The main aspect trough my qualitative research was the art education including values of curriculums and variations in the ways of working, aiming to bring out questions and conversation for developing classroom enviroment of visual arts. The data of my inquiry consisted of eleven visual arts classrooms of upper primary schools and high schools in northern Finland, in which I visited and photographed. For analyzing data I used method of visual content analysis to arrange and classify physical elements of visual arts classroom. Hermeneutic approach was used for interpretation of relation between physical arrangements and learning including searching meanings behind visible results. Theoretical support for interpretation was based on architectural and sociological literature. From the viewpoint of furniture arrangements, results of the research revealed classrooms of visual arts as traditional and conventional learning environments without today's requirements and values for physical learning environment and learning of curriculums of Ministry of Education or latest theoretical conseptions of the subject. Desk arrangements were in form of frontal-situated, in rows and lines, or groupsituated. According to theories of learning, desk arrangements were supporting teacher oriented learning and teaching styles, not e.g. social learning or problem based learning styles. Clear visible signs, with just a few little exceptions, of mixture of desk arrangement styles or variations in furniture types were not found. In my theoretical interpretation I claim that meanings behind classroom arrangements are results of established educational culture in school including hidden curriculum, socialization, sustaining control, dicipline and classroom order. These values were supported by architectural solutions in spaces for keepin up control of behaving and hierarchial dimensions of users in constructed environments.