Kerrottu tulevaisuus. Alueet ja nuoret, menestys ja marginaalit

Tutkimuksessa on kyse nuorista, tulevaisuuskuvista ja paikoista. Tutkimus osoittaa, millä tavoin paikka kehystää nuorten mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuuttaan ja koostaa tulevaisuuskuviaan. Se kertoo, miten nuoret rakentavat käsityksiä niin omasta tulevaisuudestaan kuin myös sen paikan tulevai...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ollila, Anne
Other Authors: fi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
Language:Finnish
Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2008
Subjects:
Online Access:http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61759
http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-20115251134
Description
Summary:Tutkimuksessa on kyse nuorista, tulevaisuuskuvista ja paikoista. Tutkimus osoittaa, millä tavoin paikka kehystää nuorten mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuuttaan ja koostaa tulevaisuuskuviaan. Se kertoo, miten nuoret rakentavat käsityksiä niin omasta tulevaisuudestaan kuin myös sen paikan tulevaisuudesta, johon he toiveensa, tavoitteensa ja valintansa sijoittavat. Tutkimuksen nuoret ovat 15–16-vuotiaita, yhdeksättä vuosiluokkaa käyviä peruskoululaisia Itä-Helsingistä, Kittilästä ja Kemijärveltä – kansallisissa keskusteluissa marginalisoiduilta alueilta. Aineisto koostuu eläytymismenetelmää hyödyntäen kerätyistä kirjoitelmista ja ryhmäkeskusteluista. Analyysi perustuu narratiivisen analyysin ja jäsenkategorisoinnin periaatteisiin. Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana on keskustelu alueellisesta polarisaatiosta. Muuttotappioalueet tyhjenevät asukkaista ja elämisen mahdollisuuksista. Suurempien kaupunkien sisällä asuinalueet eriytyvät hyviin ja huonoihin. Tämä saa toivon paremmasta tulevaisuudesta paikantumaan tietyille alueille ja vastaavasti katoamaan toisilta. Alueellisessa polarisaatiossa on kyse paitsi reaalisista, materiaalisista elinmahdollisuuksista myös julkisista keskusteluista, joissa tietyistä elämäntavoista tulee tavoiteltavia ja toisista mahdottomia, ja samalla tietyistä asuinalueista tavoiteltavan tulevan elämän kannalta joko ihanteellisia, mahdollisia tai toivottomia. Sosioekonomisesti katsottuna heikko-osaisessa lähiössä kasvavalle tai kotiseudun tyhjenemistä omalla paikkakunnallaan seuraavalle nuorelle polarisaatiodebatti on konkreettisesti läsnä. Se on otettava huomioon tulevaisuuskuvissa ja identiteetin kerronnassa. Nuoret ottavatkin tilat haltuunsa erilaisilla kerronnallisilla keinoilla, joista olennaisimmaksi nousee tulevaisuus- ja muuttopuhe. Oma tulevaisuus sijoitetaan toisaalle, mikä mahdollistaa menestyksekkään tulevaisuuden ajattelun ja avaa nuorelle tilaa kertoa itsestään tulevaisuuden menestyjänä. Asuinpaikka ja paikallisuus ovat monin tavoin läsnä muokkaamassa nuoren elämää. Tavat puhua alueista julkisuudessa toistavat ja muokkaavat stereotypioita, joiden tuottamien mielikuvien kautta alueita tarkastelevat sekä ulkopuoliset että kyseisellä alueella elävät ihmiset. Paikallisuus herättää ihmisissä monenlaisia, usein stereotyyppisiä mielikuvia ja merkitysmaailmoja. Myös nuoret tuntevat ja toistavat stereotyyppisiä aluekäsityksiä ja kerrontaa. Tutkimus osoittaakin, että paikallisuuteen ja alueisiin liitettyjen mielikuvien ja diskurssien merkitys nuorten tulevaisuutta koskevien valintojen, identiteetin kerronnan sekä menestyksen mahdollisuuksien ja syrjäytymisen syiden hahmottelussa on erittäin keskeinen. This study is about young people, their images of the future, and place: it examines the ways young people in Lapland and in the Helsinki suburbs envisage their future and defi ne success and exclusion vis-à-vis the regions they live in. The study shows how the place frames the possibilities young people have in looking forward to and planning their future. It shows the ways young people construct the images of their personal future, and the future of the places in which they locate their plans, hopes and fears, aims and choices. Young people and regions have for a long time been a popular topic of discussion in Finnish public discourse. The debate concerning regional polarisation has been especially heated. Regional polarisation is occurring in both rural and urban areas. In urban areas, discussions have addressed the increasing problems of socio-economically disadvantaged suburbs. In the rural or peripheral areas, discussions have concentrated on unemployment and out-migration – above all, the out-migration of young people. The participants in this study are ninth-year students (about fi fteen years old) from schools in Lapland (Kittilä and Kemijärvi) and some suburbs in the city of Helsinki which all, in one way or another, are marginalised places in Finland. The data consist of role-playing writings (N=274) and focus group discussions (10 groups, 50 participants altogether), and the analysis applies the principles of MCD (Membership Categorization Device) and narrative analysis. Locality and the place of residence play a signifi cant role in young people’s lives. The stereotyped ways in which public discourses represent and recreate images of places limit the ways the places can actually be seen and discussed. Locality often creates stereotyped imagery in people’s minds. Young people also use and repeat the stereotypes of places and people living in these places. This study shows that images and discourses of place – including images of the visible possibilities of success, and impending marginalisation or exclusion – greatly infl uence young people’s choices, decisions, and identity construction, as well as their alacrity and willingness to out-migrate from “peripheral” or “disadvantaged” areas.