Rajat ylittävä prostituutio – Tutkimus naisten kokemuksista pohjoisen itäprostituutiossa

• Main Author: Skaffari, Pia
• Other Authors: fi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopistokustannus|en=Lapland University Press| 2010
• Subjects: prostituutio; prostituoidut; seksiala; riskikäyttäytyminen; tukipalvelut; naiset; väkivalta; haastattelututkimus; etnografia; Pohjoismaat; venäläiset; kokemukset; Lappi; Suomi; Venäjä; Murmansk; Luoteis-Venäjä; Jota; Norway; Olen’; Murmansk Oblast
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61727; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-20112101065

Tutkimukseni käsittelee naisten kokemuksia pohjoisen itäprostituutiossa. Itäprostituutio määrittyy tässä tutkimuksessa Luoteis-Venäjältä Murmanskin alueelta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin suuntautuvaksi liikkuvaksi prostituutioksi sekä Murmanskin alueella paikallisesti harjoitettavaksi prostituutioksi. Tarkastelen prostituutiota kysymällä: mitä tekijöitä naiset liittävät prostituution tuloprosessiin, mitä merkityksiä he antavat kokemuksilleen prostituutiossa ja mitkä tekijät pitävät kiinni prostituutiossa tai irrottavat siitä? Etnografi sella lähestymistavalla kiinnitän tutkimukseni yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja paikalliseen kontekstiin, jossa naiset elävät arkeaan. Tutkimuksen ydin on naisten kokemustiedossa – siinä tiedossa, jota he ovat tuottaneet tiettynä ajankohtana, tietyssä paikassa, tiettyjen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Naisten tiedon tulkintakehyksessä olen nojautunut feministiseen metodologiaan. Kyse on tabuluonteisesta sosiaaliseksi ongelmaksi määrittyvästä ilmiöstä, jota tarkastelen paikallisesti ja ajallisesti elettyinä ja koettuina kokemuksina. Tutkimusaineistoni koostuu 17 naisen teemahaastattelusta, jotka olen tehnyt Murmanskissa vuosina 2004–2007. Tutkimusjoukon naiset ovat eri elämäntilanteissa olevia naisia: osa nuoria lapsettomia aikuisia, osa yksihuoltajia ja osa perheellisiä naisia. Havainnointiaineisto on kerätty vuosina 2004–2008 Murmanskin alueella haastattelemalla ja tapaamalla viranomaisia sekä muita paikallisia toimijoita, havainnoimalla ilmiön esiintymistä ja ympäröivää paikallista kontekstia sekä projektityössä. Havainnointiaineisto kehystää naisten kokemustietoa. Havainnointiaineiston avulla sidon tutkimani ilmiön naisten elämisympäristöön sekä kuvaan naisten asemaan kiinnittyviä paikallisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Naiset valitsevat prostituution usein tilanteissa, jotka eivät ole valinnoille täysin vapaita. Prostituutioon tulo näyttäytyy naisten kokemuksissa usein prosessimaisena kehityskulkuna. Naisten yksilölliset elämäntilanteet ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tai niiden puuttuminen siirtävät naisia riskivyöhykkeelle, jossa rekrytoituminen prostituutioon tulee mahdolliseksi. Prostituutio määrittyy tapoina täydentää toimeentuloa tai pääasiallisena toimeentulon lähteenä, ja naiset valikoituvat prostituutioon yksilöllisten elämäntilanteiden, läheissuhteiden ja valinnanmahdollisuuksien vähäisyyden tai puuttumisen seurauksena. Prostituutio merkityksellistyy naisten kokemuksissa usein ristiriitojen näyttämönä, jota erilaiset prostituutiossa läsnä olevat tekijät ja riskit muovaavat. Riskit määrittyvät lisääntyvinä fyysisinä, psyykkisinä, emotionaalisina, moraalisina ja lainsäädännöllisinä ristiriitoina, joita yksilölliset tekijät, toimintaympäristö ja ulkopuolelta tulevat uhat aiheuttavat. Keskeisin naisten hyvinvointia lisäävä tekijä on prostituution tuottama taloudellinen turvallisuus. Prostituution harjoittamiseen voi liittyä vähäisessä määrin myös muita hyvinvointia tukevia elementtejä. Prostituutiosta irrottautumista kehystävät usein samat tekijät kuin prostituutioon tuloa – kysymykset taloudellisesta toimeentulosta. Prostituutio määrittyy myös ongelmanratkaisukeinona, johon voidaan palata taloudellisesti vaikeissa tilanteissa. Tutkimusjoukon naisten toimintamahdollisuudet paikantuvat erilaiseen yhteiskunnalliskulttuuriseen kehykseen kuin länsimaissa. Taustalla vaikuttaa myös kollektiivinen kokemus yhteiskunnallisesta romahduksesta, jota ihmiset kantavat yhä mukanaan. Venäjä on edelleen transitioyhteiskunta,jossa monet aikaisemmat sosiaaliset instituutiot ja rakenteet purkautuivat, menettivät merkitystään ja korvaavat rakenteet ovat yhä keskeneräiset. Yhteiskunnallisen murroksen aiheuttamat makrotason muutokset näyttäytyvät mikrotasolla naisten arjessa usein turvattomuutena, köyhyytenä ja sosiaaliturvaan liittyvinä ongelmina. In this study I examine women’s experiences within eastern prostitution in the North. I defi ne prostitution as local prostitution in Murmansk oblast in northwestern Russia and as mobile prostitution directed from the oblast to the northern parts of Finland, Sweden, and Norway. I examine prostitution by fi nding out factors that women attribute to the process of entering prostitution, meanings they assign to their experiences within prostitution, and factors that attach one to prostitution and detach one from it. Using the ethnographic approach, I link my study to the structures of society and to the local context in which women lead their everyday lives. The essence of my research lies in women’s experiential knowledge – the knowledge they have produced at a specifi c time, in a specifi c place, and in interaction with specifi c people. In the interpretive frame of women’s knowledge I have employed feminist methodology. The phenomenon at hand is a taboo-like social problem, which I examine through locally and temporally encountered and lived experiences. My research material consists of thematic interviews with 17 women made in Murmansk in 2004–2007. The researched women represent varied life situations: some are young adults with no children, some are single parents, and some are women with families. The observational material has been collected in Murmansk oblast in 2004–2008 through interviews and meetings with authorities and other local actors, by observing the phenomenon and the surrounding local context, and through project work. The observational material frames women’s experiential knowledge. Using the material I connect the studied phenomenon with women’s environment and depict local and societal factors attached to the status of women. Women often choose prostitution in situations that do not fully allow a person to choose freely. According to women’s experiences, entering prostitution often occurs as a process-like chain of events. Women’s individual life situations and opportunities off ered by the environment, or a lack of them, guide women to the risk zone that provides them a way to enter prostitution. Prostitution is defi ned as supplementary means to earn a living or as a main livelihood, and women get involved in prostitution as a result of their individual life situations, close relationships, and scanty or missing opportunities. In women’s experiences, prostitution often gains signifi cance as an arena of contradiction shaped by the varied factors and risks present in prostitution. The risks take shape as increased physical, mental, emotional, moral, and legal contradictions caused by individual actors, the operating environment,and external threats. The most salient factor increasing women’s wellbeing in prostitution is the economic security brought by it. Prostitution may also be connected to some other elements that support wellbeing. Detaching oneself from prostitution is often framed by the same factors that affect the entering process – questions concerning subsistence. Prostitution is also defi ned as a problemsolving method that can be returned to when facing economic diffi culties. The operational opportunities of the researched women are based on a sociocultural frame which diff ers from that of Western countries. In the background there is also the collective experience of a societal collapse that people are still carrying with them. Russian society is still in a state of transition; many previous social institutions and structures have collapsed and lost their meaning, and they still haven’t been replaced by new structures. Macro-level changes caused by the societal transition often appear at the micro level in women’s everyday life as insecurity, poverty, and problems related to social security.