Defining arcticity: phenomenological study on tourists' understanding of arctic
Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä termin ”arktisuus” käytöstä selvittämällä millaisia määrityksiä ulkomaiset matkailijat antavat termille “arktinen”, kuinka he ymmärtävät sen ja kuvailevat sitä, sekä millaisia mielikuvia termi heissä herättää. Tämän työn tutkimuskysymys on: Kui...
| Main Author: | |
|---|---|
| Other Authors: | |
| Format: | Master Thesis |
| Language: | English |
| Published: |
fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland|
2014
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61360 http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-201405061120 |
| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä termin ”arktisuus” käytöstä selvittämällä millaisia määrityksiä ulkomaiset matkailijat antavat termille “arktinen”, kuinka he ymmärtävät sen ja kuvailevat sitä, sekä millaisia mielikuvia termi heissä herättää. Tämän työn tutkimuskysymys on: Kuinka matkailijat määrittelevät termin ”arktinen” arkikielessä ja millaisia merkityksiä he antavat sille? Tarkastelen tutkimuksessa myös sitä, kuinka nämä määritelmät poikkeavat termille annetuista, usean eri tieteenalan olemassa olevista määritelmistä ja kuinka arktisuuden esittäminen ja markkinointi poikkeavat matkailijoiden omista määritelmistä. Rovaniemellä kerätty haastatteluaineisto koostuu kymmenestä puoli-strukturoidusta haastattelusta. Tutkimuksen aineistoa tarkastellaan ja analysoidaan fenomenologian näkökulmasta, pyrkimyksenä selvittää miten Lapissa vierailevat matkailijat ymmärtävät arktisuuden. Tutkimus linkittyy psykologiaan, kun tarkastelun kohteena ovat yksilöiden kokemukset. Merkityksenannon ja paikan kokemisen teoreettisia keskusteluja hyödynnetään tutkimuksessa teorian ja empirian yhdistävinä tekijöinä. Tutkimuksessa termiä arktisuus (arcticity) käytetään kuvailevana sanana arktiseksi koetuille asioille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että matkailijat ymmärtävät arktisuuden ensisijaisesti suhteessa talviolosuhteisiin ja kylmyyteen, arktisiin eläimiin ja luontoon, sekä Arktiksen maantieteelliseen sijaintiin. Ihmiset tai sosiaaliset elementit eivät ole selkeästi yhdistettävissä arktisuuteen. Matkailijoiden määritelmät arktisuudesta sisältävät yhtäläisyyksiä sekä Arktiksen tieteellisten määrittelyjen, että arktisten kohteiden markkinoinnin tuottamien mielikuvien kanssa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat lisätietoa hyvin vähän tutkitusta tavasta ymmärtää ja määritellä arktisuus sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää aiheen jatkotutkimuksissa sekä termiä hyödyntävän matkailumarkkinoinnin kehittämisessä. The aim of this study is to find out what kind of definitions do international tourists give to the term “arctic”, how they comprehend and describe it and what images does it bring to their minds. The research question in my study is: How is the term “arctic” colloquially defined by tourists and what types of meanings do they give to it? I will also examine how do these definitions differ from the definitions given to “arctic” in varying other fields of research, and how do the representations and marketing of the Arctic differ from people’s own perceptions and definitions. Data collected by interviewing tourists in Rovaniemi, Finnish Lapland, is examined in a theoretical framework of phenomenology and analyzed using the analytical method of interpretative phenomenological analysis (IPA). The study is considered to relate to psychology as individual understandings are the object of study. The theoretical discussions of meaning generation and sense of place are in this research considered to connect the theoretical side of this study to the empirical. In this study, the term arcticity is used as a descriptive word for something perceived to be “arctic”. The results of this study suggest that tourists understand the term “arctic” most commonly in relation to the elements of winter and cold weather, arctic animals and nature, and the geographical location of the Arctic region. People or other social elements are not clearly connected to the conception of “arctic”, and elements of summer were not connected to “arctic” at all. The tourist definitions of “arctic” maintain great similarities with the ways the Arctic region is defined in varying fields of science, as well as with the images and representations produced of “arctic” through marketing and media. The results of this study provide valuable information of the scarcely studied social ways of understanding and defining “arctic”, and the results of the study can be applied in further research of the topic, as well as in adjustments of tourism marketing applying the term. |
|---|