| Summary: | Työssä tutkitaan kahden suunnitteilla olevan rakennushankkeen ympärillä käytyä ympäristöesteettistä keskustelua. Tutkimuksessa tarkastellaan millaisista aiheista ja diskursseista keskustelu rakennetusta ympäristöstä muodostuu. Lisäksi arvioidaan, kuinka puhe kohtaa arkkitehtuurin kansalaiskasvatukselle asetetut tavoitteet. Työssä pohditaan taidekasvatuksen roolia kaupunkien muutoksissa, kun kansalaisten mahdollisuudet ympäristövaikuttajina ovat kasvaneet. Tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin: lähestymistavassa sovelletaan diskurssianalyysin tarjoamaa viitekehystä. Analyysi perustuu 90 sanomalehtileikkeeseen, jotka ovat ilmestyneet Lapin Kansassa, sekä Uusi Rovaniemi – lehdessä 13.9.2006 – 9.4.2008. Tutkimuksessa kaupunkia lähestytään taidekasvatuksen, sekä kolmen humanistisen maantieteen teorioiden pohjalta kehitetyn näkökulman kautta. Teoreettista viitekehystä rakennetaan lisäksi ympäristöpsykologian, arkkitehtuurin, ja yhdyskuntasuunnittelun suunnista. Tutkimus osoittaa että paikalliset diskurssit rakentavat kahdenlaista kaupunkia. Mahdollisuuksien kansallismaisema on kulttuurisesti kestävän kehityksen diskurssi, jolla halutaan tasapainoa ja jatkuvuutta rakennetun ympäristön ja vaikuttavien maisemallisten olosuhteiden välille. Toinen pääkaupunki hakee kaupungin muutosta: Diskurssissa rakennettu ympäristö ja maisemat nähdään resursseina elinkeinoille ja lähes puolen Suomen pääkaupungin vetovoimaisuudelle. Tutkimus osoittaa myös, että julkisella keskustelulla vaikutetaan kaupungin muutoksiin ja että taidekasvatuksella on paljon annettavaa osallistuvan kansalaisuuden haasteisiin. The study examines two building plans around environment esthetical debate and issue in discussions of the built environment. It is also evaluated how discussions are related to civic education in architecture. It discusses the role of arts education in changes of cities, where citizen opportunities for influencing the environment have increased. This research is qualitative: an approach is applied by discourse analysis frame of reference. Analysis is based on 90 newspaper clippings, which have appeared in Lapin Kansa, and the Uusi Rovaniemi - Journal 13.9.2006 - 9.4.2008. The study approaches the city trough perspective of art education, as well as three humanistic geography theories. Theoretical frame of reference is built also by environmental psychology, architecture and urban design perspectives. The study shows that the local discourses construct two kinds of cities. The national landscape of opportunities is culturally sustainable development discourse, which seeks to balance and continuity between in the built environment and landscape. Another capital city is seeking change: In this discourse, the built environment and landscapes are seen as resources and attractiveness of capital nearly half of Finland. The survey also shows that public debate would change the city, and that art education has a lot of challenges in participatory citizenship
|
|---|