Pieni ele - suuri ääni : tutkimus vallasta yhteisötaiteellisessa toiminnassa

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää miten yhteisöllinen taidekasvatus, sekä siihen liittyvät positiiviset tekijät voivat edistää lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Tutkin yhteisötaiteellisen toiminnan mahdollisia hyvinvointia edistäviä tekijöitä vallan näkökulmasta; Mitä valta yht...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nieminen, Heini
Other Authors: fi=Taiteiden tiedekunta|en=Faculty of Art and Design|
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2008
Subjects:
Online Access:http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/60566
Description
Summary:Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää miten yhteisöllinen taidekasvatus, sekä siihen liittyvät positiiviset tekijät voivat edistää lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Tutkin yhteisötaiteellisen toiminnan mahdollisia hyvinvointia edistäviä tekijöitä vallan näkökulmasta; Mitä valta yhteisötaiteellisessa kouluprojektissa on? Kuinka se ilmenee ja mikä vaikutus sillä on osallistujien kokemuksiin? Miten vastaavanlaista yhteisötaiteellista toimintaa tulisi tulevaisuudessa järjestää, jotta se edesauttaisi vanhempia ja kyläläisiä osallistumaan toimintaan? Tutkimus on kyselytutkimus, mutta siinä on toimintatutkimuksen piirteitä. Aineistoni koostui kyselylomakkeista ja omista havainnoistani. Sevettijärven koulussa, Sevettijärvellä Inarissa, tapahtuneen tutkimuksen taustalla on kansainvälinen ArctiChildren-hanke, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia koulun kontekstissa. Toiminnassa pyrittiin yhteisö- ja ympäristötaiteen keinoin vahvistamaan kulttuuri-identiteettiä, jonka katsotaan tukevan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Toimintaa ohjaamassa kanssani oli kuvataidekasvatuksen opiskelija Senja Valo. Yhteisötaiteessa negatiivinen valta usein muunnetaan vuorovaikutukseksi ja kuuntelemiseksi. Kuulluksi tuleminen ei aina ilmene verbaalisena ja auditiivisena, vaan se voi toteutua myös äänettömän tekemisen kautta. Näihin tekijöihin perustuu yhteisötaiteen merkittävimmät hyvinvointia edistävät tekijät niin yksilölle kuin yhteisöllekin: voimaantuminen, aktivoituminen ja yhteisöllisyyden tunne. Sevettijärven yhteisötaideprojektissa vaikutti ilmenevän edellä mainitut hyvinvointia edistävät tekijät. Toiminnan kantava voima oppilailla oli ryhmätyöskentely. Yhteisöllinen taidetoiminta näytti vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kouluyhteisön identiteettiä. Me-henki nousi esille selkeästi. Vanhempien kohdalla osallistumista edesauttaviksi tekijöiksi nousi toimiva tiedonkulku ja aktiivisempi, kuunteluun perustuva osallistuttaminen. In this research my goal was to find out how community art education can improve the well-being of children and adolescents. The aspect to this research was in power. What is power in community art project that is situated in school context? How does it appear and what impact it has in the experiences of participants? How community art projects should be improved that it would help also parents to participate? This research is a question research but it has also some features of a action research. I collected my research material by question forms and by observing the action process. The project in Sevettijärvi’s school in Sevettijärvi, Inari, was launchd by AcrtiChildren-project, which aim is to promote psychosocial well-being of children and adolescents in school context in the Barents region. With environmental and community art, we pursue to strengthen the cultural identity of children, which is understood to support well-being. An other art education student Senja Valo was my partner in guiding this project. In community art, power is often turned into interaction and listening. Listening and to be heared doesn’t always appear through verbal communication. It can also exist in a form of silent doing and working. These elements are the basis for the possible improvement of well-being for both individuals and communities; empowerment, to be active and a feeling of togetherness. These factors that improve well-being and which are mentioned above were present in Sevettijärvi’s community art project. The most important source of inspiration was working in a group. Community art project seemed to strengthen the togetherness and the school identity. In the perspective of parents participation and improving it, the most important things were giving them information in time and taking parents into consideration by listening them.