| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä seikat vaikuttavat kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvään kotihoidon seudullistamiseen. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia ja toisaalta mitä mahdollisuuksia ja uhkia seudullisessa kotihoidossa nähdään. Tutkimus on toteutettu Pohjois- Suomeen sijoittuvassa kuntayhtymässä ja yhden seutukunnan kunnissa, joissa valmistellaan kotihoidon palvelujen siirtämistä kuntayhtymän järjestettäväksi. Tutkimusmetodina käytettiin fokusryhmähaastatteluja, jotka kohdistettiin kuntayhtymän ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille. Haastatteluteema perustui SWOT-analyysiin, jossa ilmiötä tarkasteltiin BSC-tuloskortin näkökulmista. Kolmessa fokusryhmässä haastateltuja oli yhteensä 23. Aineiston analyysi suoritettiin yhdistetystä aineistosta ja siitä haettiin samankaltaisuuksia. Aineiston analyysi aloitettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysin edetessä mukaan tuotiin teoriaohjaavaa otetta. Seudullisesti järjestetty kotihoito nähdään keinona turvata palvelut kasvavalle asiakasmäärälle asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Palveluprosessien kehittämisen rajoja ylittäviksi ja sujuvasti toisiaan leikkaaviksi katsotaan edistävän tehokasta palvelutuotantoa. Tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä muutoksen hallitseva johtaminen todetaan olevan avainasemassa organisaatiomuutoksessa. Sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat katsovat, että seudullisen kotihoidon onnistuminen saattaa estyä tai hidastua, mikäli palveluprosesseja ei saada toimimaan tehokkaasti toisiaan tukien ja kustannuksia hilliten. Myös sosiaali- ja terveystoimen erilaisten toimintakulttuurien jääminen käytäntöön pitää yllä jännitteitä ja aiheuttaa ristiriitoja henkilöstön keskuudessa. Muutosjohtamisen epäonnistumisen katsotaan lisäävän työtyytymättömyyttä ja heikentävän henkilöstön työhyvinvointia. Aineistossa on nähtävissä tavoite palvelujen markkinaperusteisesta järjestämisestä ja vastuun siirtämisestä asiakkaille itselleen sekä aavistus hallinnon kasvamisesta. Kotihoidon palveluista tarkastelukohteena on pääasiassa perinteinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Vaikka gerontologinen sosiaalityö on palvelu, joka tukee vanhuksen elämää, ei sen tarve ja asema nouse keskusteluun missään fokusryhmässä. Vanhuspalveluissa työskentelee kaikissa kunnissa sosionomeja ja muita sosiaalialan ammattilaisia, jotka koulutuksensa lähtökohdista ottavat huomioon asiakastyössä myös sosiaalityön ulottuvuuden. Toisaalta voi pohtia, kertooko sosiaalityön osuuden puuttuminen jotain vanhuspalvelujen nykyisestä sisällöstä. Ovatko vanhuspalvelut pelkästään päivittäiseen hoivaan ja huolenpitoon suuntautunutta, medikalisoitunutta palvelua, jossa sosiaalinen aspekti jää ottamatta huomioon? Tutkimuksen tulokset saavat vahvistusta useista aikaisemmista suomalaisista ja kansainvälisistä sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksiin kohdistuneista tutkimuksista ja osoittavat lisätutkimustarpeen sosiaalija terveystoimen organisaatiokulttuureiden yhdentymisestä ja sen vaikutuksesta mahdolliseen kotihoidon medikalisoitumiseen. Tutkimus on hyödynnettävissä kotihoidon seudullista palvelurakennetta suunniteltaessa, kehitettäessä ja toimeenpantaessa. The aim of the research is to define, which matters influence when home care will be organized through the sub-regional cooperation instead of municipally produced services. This change is associated with the project to restructure local government and services. The main research questions are what kind of strengths and weaknesses and then again what possibilities and threats in sub-regional home care can be seen. The research was implemented in Northern Finland in a joint authority and in the municipalities of one sub-region, which are preparing to transfer the home care services to be organized by the joint authority for social and healthcare services. As a research method was used focus group interviews and the interviews were targeted to the leading officials of social services and health care. The theme was based on SWOT-analysis, where the phenomenon was investigated with the help of the Balanced Scorecard, BSC. There were in total 23 interviewees, which were divided in three focus groups. The analysis of the material was done from the combined research material and it was searched for similarities. The analysis was started with material content analysis and as the analysis advanced, some guiding theory was brought to the analysis. Sub-regionally organized home care is seen as a way to secure services for growing quantity customers customer-oriented and cost-effective. The development of the service processes across municipality boundaries is seen to be conducive to the efficient output of services. Leadership, which master changes and is equal and just, is stated to be in a key position in an organisational change. The leading officials in social and healthcare services make out that the success of subregional home care may be hindered or slowed down, if the service processes are not able to operate efficiently supporting each other and restraining the costs. Also if the different old procedures in social and healthcare services remain in practice, they can bring tension and conflicts amongst the personnel. The failure of the reformation leadership is seen to increase the discontent at work and decreasing the wellbeing of the personnel. In the research material, there can be seen an aspect of increasing the administration and also the aim at organizing the services market-based and transferring the responsibility to the clients. From the home care services, mainly the traditional home help service and home nursing are observed in the research. Even though the gerontologist social work is a service, which supports the life of elder people, the need of it and its status does not come up in any focus groups’ discussions. In all municipalities, at geriatric services work Bachelors in Social Services and other professionals in social work field, who can take into consideration the extent of the social work by the basis of their own education. At the same time it can be considered that does the lack of the social work tell something about the current condition of the services. Are the geriatric services oriented only towards the daily care and nurture, totally medical service, where the social aspect is disregarded? The results of the research get confirmation from several earlier Finnish and international researches, which were targeted to organisational changes in social and healthcare services. This research also indicates the need of further research concerning the unifying the organisational culture of the social and healthcare services and its impact on possible medicalisation of home care. The research can be utilized when designing, developing and implementing the sub-regional service structure of home care.
|
|---|