Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoell...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Snellman, Hanna
Other Authors: Institute for Cultural Research, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Institutionen för kulturforskning
Format: Book
Language:Finnish
Published: Pohjoinen 2009
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10224/4767
_version_ 1821568674564145152
author Snellman, Hanna
author2 Institute for Cultural Research
Kulttuurien tutkimuksen laitos
Institutionen för kulturforskning
author_facet Snellman, Hanna
author_sort Snellman, Hanna
collection HELDA – University of Helsinki Open Repository
description Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- ja uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin.
format Book
genre Kemijärvi
Lappi
genre_facet Kemijärvi
Lappi
id ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10224/4767
institution Open Polar
language Finnish
op_collection_id ftunivhelsihelda
op_coverage Lappi
Kemijärvi
op_relation Scripta historica
25
0358-710X
951-749-272-3
http://hdl.handle.net/10224/4767
431
4313
publishDate 2009
publisher Pohjoinen
record_format openpolar
spelling ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10224/4767 2025-01-16T22:51:45+00:00 Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä Snellman, Hanna Institute for Cultural Research Kulttuurien tutkimuksen laitos Institutionen för kulturforskning Lappi Kemijärvi 2009-05-05T12:44:10Z application/pdf http://hdl.handle.net/10224/4767 fin fin Pohjoinen Scripta historica 25 0358-710X 951-749-272-3 http://hdl.handle.net/10224/4767 431 4313 kansatiede metsätyö historia tukkilaiset Book Kirja 2009 ftunivhelsihelda 2024-03-27T17:50:53Z Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- ja uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin. Book Kemijärvi Lappi HELDA – University of Helsinki Open Repository
spellingShingle kansatiede
metsätyö
historia
tukkilaiset
Snellman, Hanna
Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title_full Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title_fullStr Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title_full_unstemmed Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title_short Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
title_sort tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus kemijoen metsä- ja uittotyöstä
topic kansatiede
metsätyö
historia
tukkilaiset
topic_facet kansatiede
metsätyö
historia
tukkilaiset
url http://hdl.handle.net/10224/4767