Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä
Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoell...
Main Author: | |
---|---|
Other Authors: | , , |
Format: | Book |
Language: | Finnish |
Published: |
Pohjoinen
2009
|
Subjects: | |
Online Access: | http://hdl.handle.net/10224/4767 |
_version_ | 1821568674564145152 |
---|---|
author | Snellman, Hanna |
author2 | Institute for Cultural Research Kulttuurien tutkimuksen laitos Institutionen för kulturforskning |
author_facet | Snellman, Hanna |
author_sort | Snellman, Hanna |
collection | HELDA – University of Helsinki Open Repository |
description | Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- ja uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin. |
format | Book |
genre | Kemijärvi Lappi |
genre_facet | Kemijärvi Lappi |
id | ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10224/4767 |
institution | Open Polar |
language | Finnish |
op_collection_id | ftunivhelsihelda |
op_coverage | Lappi Kemijärvi |
op_relation | Scripta historica 25 0358-710X 951-749-272-3 http://hdl.handle.net/10224/4767 431 4313 |
publishDate | 2009 |
publisher | Pohjoinen |
record_format | openpolar |
spelling | ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10224/4767 2025-01-16T22:51:45+00:00 Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä Snellman, Hanna Institute for Cultural Research Kulttuurien tutkimuksen laitos Institutionen för kulturforskning Lappi Kemijärvi 2009-05-05T12:44:10Z application/pdf http://hdl.handle.net/10224/4767 fin fin Pohjoinen Scripta historica 25 0358-710X 951-749-272-3 http://hdl.handle.net/10224/4767 431 4313 kansatiede metsätyö historia tukkilaiset Book Kirja 2009 ftunivhelsihelda 2024-03-27T17:50:53Z Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- ja uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin. Book Kemijärvi Lappi HELDA – University of Helsinki Open Repository |
spellingShingle | kansatiede metsätyö historia tukkilaiset Snellman, Hanna Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title | Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title_full | Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title_fullStr | Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title_full_unstemmed | Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title_short | Tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
title_sort | tukkilaisen tulo ja lähtö : kansatieteellinen tutkimus kemijoen metsä- ja uittotyöstä |
topic | kansatiede metsätyö historia tukkilaiset |
topic_facet | kansatiede metsätyö historia tukkilaiset |
url | http://hdl.handle.net/10224/4767 |