| Summary: | Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- ja uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin.
|
|---|