Mitkä tekijät selittävät yksityismaanomistajien tyytyväisyyttä hirvikannan hoitoa kohtaan?

Hirvi (Alces alces L.) on Suomen tärkein riistaeläin monilla mittareilla tarkasteltuna. Hirven yhteiskunnallisten vaikutusten ja kannansäätelyn kannalta yksityismaanomistajat ovat oleellinen toimijataho, sillä metsästysoikeus kuuluu lakisääteisesti maanomistajalle. Hirvestä aiheutuu metsävahinkoja,...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kouhia, Arttu Antero
Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Helsingfors universitet, Agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2024
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/587959
Description
Summary:Hirvi (Alces alces L.) on Suomen tärkein riistaeläin monilla mittareilla tarkasteltuna. Hirven yhteiskunnallisten vaikutusten ja kannansäätelyn kannalta yksityismaanomistajat ovat oleellinen toimijataho, sillä metsästysoikeus kuuluu lakisääteisesti maanomistajalle. Hirvestä aiheutuu metsävahinkoja, jotka kohdistuvat maanomistajan omaisuuteen. Toisaalta esimerkiksi vuonna 2020 hirvestä saadun lihan laskennallinen arvo oli lähes 40-kertainen raportoitujen hirvivahinkojen arvoon nähden. Ongelmallisempaa onkin, että hirvestä aiheutuvat hyödyt ja haitat eivät jakaannu tasaisesti eri toimijoille. Tutkielman yhteydessä toteutettiin satunnaisotokseen pohjaava kysely suomalaisille yksityismaanomistajille. Tutkimushypoteesien kannalta oleellisimmat kyselyssä kartoitetut tekijät koskivat maanomistajien sosiodemografisia ominaisuuksia, omistetutun tilan ominaisuuksia, metsänomistamisen tavoitteita, hirvestä koettuja hyötyjä ja haittoja sekä näkemyksiä hirvikannan säätelystä ja riistataloudesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 7 447 henkilöä vastausasteen ollessa noin 14 %. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät selittävät maanomistajan tyytyväisyyden tasoa suhteessa hirvikannan hoitoon oman tilan lähialueella. Selitettävänä muuttujana oli tyytyväisyyttä kartoittaneen kysymyksen kautta määritetty tyytyväisyyden taso, jossa vastaajat jaettiin joko ’tyytyväisiin ja neutraaleihin’ tai ’tyytymättömiin’. Kyselyn vastausaineistosta muodostettiin tutkimushypoteesien aihepiirien mukaisesti viiteen eri ”blokkiin” jaettu selittävien muuttujien joukko. Näiden muuttujien mahdollista roolia tyytyväisyyden selittäjinä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla neljässä mallinnusvaiheessa, joissa muuttujien yhteyttä tyytyväisyyteen tarkasteltiin niin itsenäisesti, blokkien sisällä kuin kaikkia yhdessäkin. Näin voitiin havaita, mitkä muuttujat selittivät tyytyväisyyden tasoa muiden muuttujien vaikutuksista riippuen tai riippumatta sekä joiltain osin arvioida selittävien muuttujien yhteyksiä toisiinsa. Tulokset osoittivat, ...