| Summary: | Tämä maisterintutkielma analysoi Suomessa vuonna 2021 asetetun Saamelaisten totuus – ja sovintokomission perustamisprosessia, keskittyen etenkin vuosien 2016–2021 välillä tapahtuneisiin prosessin kannalta keskeisiin tapahtumiin. Tutkielma lähestyy aihetta jälkikoloniaalisen teoreettisen viitekehyksen kautta, käyttäen apuna myös kollektiivisen muistin käsitettä metodologisena työkaluna. Näiden avulla tutkielma painottaa saamelaisia mielipiteitä ja ajatuksia totuus – ja sovintokomission perustamiseen liittyen ja tutkii myös strukturaalisia rakenteita ja epäkohtia, jotka vaikuttavat negatiivisesti saamelaisiin yhä tänä päivänä. Maisterintutkielmassa rakennetaan laajempaa kontekstia totuus – ja sovintokomission perustamiseen liittyen käsitellen myös muita Saamenmaalla perustettuja komissioita Ruotsissa ja Norjassa. Tutkielma osallistuukin siis ajankohtaiseen ja tärkeään tutkimusdiskurssiin. Etenkin Suomen totuus – ja sovintokomissioon liittyvää kirjallisuutta on vielä melko vähän, joten tutkielma pyrkiikin tuomaan diskurssiin uutta näkökulmaa. Tutkielman keskeinen havainto on se, että kontekstin ymmärtäminen totuus – ja sovintokomission perustamisen kannalta on ehdottoman tärkeää: esimerkiksi kolonialismi voi esiintyä monilla eri tavoilla ja näin ollen vaikuttaa negatiivisesti saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen harjoittamiseen ja kehittämiseen. Totuus – ja sovintokomission vaikuttamiseen liittyneet tekijät eivät siis ole pelkästään historiallisia tapahtumia ja prosesseja vaan myös nykypäivänä esiintyviä ja saamelaisia haittaavia asioita. Näiden tunnistaminen onkin siis keskeistä, jotta totuus – ja sovintokomissio voi toimia ja luoda mahdollisia edellytyksiä saamelaisten ja valtion suhteiden parantumiselle ja saamelaisten oikeuksien edistämiselle.
|
|---|