Värriön Kuutsjärven perustuotanto ja mikrolevien monimuotoisuus holoseenikaudella

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista kriiseistä. Tuottavuudeltaan ja lajirunsaudeltaan köyhien arktisten järvien perustuotannosta vastaa tyypillisesti erilaiset mikrolevät, jotka elävät vesipatsaassa, pinnoilla tai pohjassa. Mikrolevät ovat sopeutuneet arktisten järvien karu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koljonen, Vilma
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2024
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/576848
Description
Summary:Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista kriiseistä. Tuottavuudeltaan ja lajirunsaudeltaan köyhien arktisten järvien perustuotannosta vastaa tyypillisesti erilaiset mikrolevät, jotka elävät vesipatsaassa, pinnoilla tai pohjassa. Mikrolevät ovat sopeutuneet arktisten järvien karuihin olosuhteisiin, mutta ilmaston lämpenemisen myötä olosuhteet arktisella alueella tulevat muuttumaan radikaalisti, mikä tulee vaikuttamaan merkittäväsi arktisten järvien perustuotantoon ja sen monimuotoisuuteen. Arktisten järvien monimuotoisuutta on tärkeä tutkia, sillä tiedämme siitä ylipäätään melko vähän. Tutkimuksessa tarkastellaan arktisen järven perustuottajien monimuotoisuutta sekä siinä tapahtuneita muutoksia ja niiden suhdetta järven tuottavuuteen, ilmastovaihteluihin sekä maisemankehitykseen holoseenin aikana. Tutkimuksessa hyödynnetään Värriön Kuutsjärven pohjasedimenttiin kerrostuneita leväpigmenttejä, jotka ovat eräänlaisia kohtuullisen hyvin säilyviä biokemiallisia jäämiä järven mikroleväpopulaatioista. Sedimenttiin kerrostuu erilaisia karotenoideja, klorofyllejä sekä muita rasvaliukoisia pigmenttejä. Tietyt pigmentit voidaan yhdistää tiettyyn leväryhmään tai leväryhmiin. Osa pigmenteistä puolestaan kertoo enemmän ekosysteemin kokonaistuottavuudesta. Näytteistä havaittiin yhdeksää eri leväpigmenttiä; beetakaroteeni, alloksantiini, diatoksantiini, ekinenoni, myksoksantofylli, zeaksantiini, kantaksantiini, luteiini ja a-klorofylli. Lisäksi pigmenttinäytteiden ohella tarkastellaan järvisedimentistä mitattuja TOC% ja C:N arvoja, jotka kertovat järven ja valuma-alueen orgaanisen hiilen kierrosta. Tuloksia tarkastellaan stratigrafian, boxplot-kaavioiden sekä PCA-analyysin avulla. Tuloksista voidaan päätellä, että holoseenin lämpömaksimin aikana Kuutsjärven perustuotanto on ollut huipussaan, jolloin etenkin syanobakteerit ovat olleet järvessä yleinen mikrobiryhmä. Lämpötilaolosuhteet ovat todennäköisesti siis merkittävä perustuotantoa säätelevä tekijä arktisella alueella. Piilevistä peräisin olevan ...