Considering animal welfare by monitoring shade availability and its use in large herbivores of Korkeasaari zoo

Korkeasaaren eläintarhassa on useita suuria kasvinsyöjiä, jotka ovat sopeutuneet erilaisiin ilmasto- ja elinympäristöihin. Tiedetään hyvin, että eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa, että eläimet voivat elää tarhassa, joka edustaa niiden luonnollista elinympäristöä. Eläinten varjon ta...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Myllylä, Heidi
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2024
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/576839
Description
Summary:Korkeasaaren eläintarhassa on useita suuria kasvinsyöjiä, jotka ovat sopeutuneet erilaisiin ilmasto- ja elinympäristöihin. Tiedetään hyvin, että eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa, että eläimet voivat elää tarhassa, joka edustaa niiden luonnollista elinympäristöä. Eläinten varjon tarvetta ei kuitenkaan usein tutkita, vaikka sillä voi olla suuri vaikutus eläinten hyvinvointiin. Erityisesti huonosti kuumaan sopeutuneille lajeille varjon saatavuus kuumina, aurinkoisina päivinä on välttämätöntä ja vaatii siksi erityistä huomiota. Opinnäytetyössäni seurasin myskihärän (Ovibos moschatus), kesyjakin (Bos grunniens), takinin (Budorcas taxicolor), visentin (Bison bonasus), Mongolian villihevosen (Equus przewalskii) ja kulaanin (Equus hemionus kulan) varjonkäyttöä ja käyttäytymistä Korkeasaaren eläintarhassa ZooMonitor-sovelluksella. Lajeiksi valittiin vertailun vuoksi enemmän ja vähemmän kuumaan sopeutuvia märehtijöitä. Ilmakuvat näyttivät varjoalueet tarhoissa eri vuorokaudenaikoina. Tarkoituksena oli selvittää varjoalueiden lisäämisen tarve eläinten hyvinvointia ajatellen. Tutkimuskysymykset olivat 1) Paljonko aitauksissa on varjoa saatavilla eri vuorokauden aikoina? 2) Onko varjonkäyttö riippuvaista a) lämpötilasta b) vuorokauden ajasta? 3) Hakeutuvatko heikosti kuumaan sopeutuneet lajit (myskihärkä, jakki, takini) selkeämmin varjoon kuin kuumaan paremmin sopeutuneet lajit (visentti, kulaani, villihevonen)? Tilankäytön datasta ja ilmakuvista sain lämpökarttakuvat, joiden avulla pystyin arvioimaan eläinten sijaintipreferenssit kylminä vs. kuumina päivinä. Loin frekvenssitaulukot varjossa käytetystä ajasta yhdessä ilman lämpötilan kanssa. Käyttäytymisbudjettiraporttia käytettiin näyttämään prosenttiosuus eri käyttäytymiseen käytetystä ajasta. Tuloksena myskihärän aitauksessa on varjoa aamulla 43%, päivällä 18% ja iltapäivällä 36%. Varjonkäyttö on riippuvaista ajasta. Jakkilla, kulaanilla ja villihevosella on varjoa aamulla 33%, päivällä 18% ja iltapäivällä 21%. Jakin ja kulaanin varjonkäyttö riippuu ...