THE INFLUENCE OF SUBSTRATUM ON BENTHIC DIATOMS IN SUBARCTIC PONDS — A COMPARISON OF ROCK AND SEDIMENT SUBSTRATA

Kasvualusta ja ympäristömuuttujat vaikuttavat pohjapiilevien lajirunsauteen ja lajiston koostumukseen. Pohjapiileväyhteisöt ja niiden habitaatit ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla tavoilla luoden uniikkeja vesiekosysteemejä. Saadaksemme lisää tietoa kasvualustojen eroista sekä ympäristömuuttu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Granqvist, Sonja
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2023
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/359265
Description
Summary:Kasvualusta ja ympäristömuuttujat vaikuttavat pohjapiilevien lajirunsauteen ja lajiston koostumukseen. Pohjapiileväyhteisöt ja niiden habitaatit ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla tavoilla luoden uniikkeja vesiekosysteemejä. Saadaksemme lisää tietoa kasvualustojen eroista sekä ympäristömuuttujien vaikutuksista mikro-organismeihin, toteutimme pohjapiilevätutkimuksen subarktisissa tunturilammissa. Tämän lisäksi toteutimme metodologisen vertailun, koska menetelmän valinta makeanveden ekosysteemien tutkimuksessa on tärkeää tulosten luotettavuuden kannalta. Vertasimme tutkimuksessa sieni- ja harjamenetelmiä näytteenotossa kiviltä. Näytteet otettiin 23 lammesta heinä-elokuussa 2022. Lammet sijaitsivat pohjoisessa Fennoskandiassa Suomen puolella. Näytteitä otettiin sekä kiviltä että sedimentistä. Analyyseissä käytettiin parittaista Wilcoxonin testiä sekä parittaista t-testiä selvittämään kasvualustojen sekä näytteenottomenetelmien välisiä eroja piilevälajirunsaudessa. Pohjapiilevien lajirunsauden kannalta merkittävät ympäristömuuttujat selvitettiin yleistettyjen lineaaristen regressiomallien avulla (GLM). Lajiston koostumuseroja analysoitiin ei-metrisellä moniulotteisella skaalauksella (NMDS), samankaltaisuusanalyyseillä (ANOSIM) sekä Jaccardin samankaltaisuusindeksillä. Lopuksi lajiston koostumusta selittävät ympäristömuuttujat havainnollistettiin redundanssianalyyseillä (RDA). Pohjapiilevien lajirunsaus oli suurinta sedimentissä. Paikallinen ympäristö vaikutti lajirunsauteen veden pH:n ollessa merkittävin selittävämuuttuja molemmilla kasvualustoilla. Piilevien lajiston koostumuksessa ei löytynyt merkitseviä eroja kasvualustojen välillä ja lisäksi koostumusta selittävissä ympäristömuuttujissa oli samankaltaisuutta. Lammen pinta-ala ja veden pH määrittivät merkitsevästi lajistokoostumusta molemmilla kasvualustoilla. Menetelmien välisessä vertailussa tilastollisia eroja lajirunsaudessa tai lajistokoostumuksessa ei löytynyt. Tuloksemme ovat yhteneviä teorian kanssa, jonka mukaan sedimentti on lajirunsain ...