Arktisen alueen uhkakuvien muutos Suomen ja Euroopan unionin arktisen politiikan asiakirjoissa

Arktisen alueen strateginen merkitys on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Alueeseen vaikuttavat suuret globaalit kehityskulut, kuten ilmastonmuutos, suurvaltojen väliset jännitteet, kyberturvallisuuskysymykset ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Arktinen alue on Euroopan unionille kri...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Huunonen, Milla
Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2023
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/357376
Description
Summary:Arktisen alueen strateginen merkitys on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Alueeseen vaikuttavat suuret globaalit kehityskulut, kuten ilmastonmuutos, suurvaltojen väliset jännitteet, kyberturvallisuuskysymykset ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Arktinen alue on Euroopan unionille kriittinen huoltovarmuuden takaaja ja keskeinen strateginen alue unionin pohjoisessa puolustuksessa. Arktisena valtiona ja Euroopan unionin jäsenvaltiona arktisen alueen kehityskuluilla on kriittinen vaikutus myös Suomen sisäisen turvallisuuteen. Tämä tutkielma selvittää arktisen alueen turvallisuusympäristön muutosta kriittisen geopolitiikan näkökulmasta. Muutosta tarkastellaan suhteessa Venäjän suorittamaan laittomaan Krimin niemimaan miehitykseen Ukrainassa ja sen liittämiseen osaksi itseään vuonna 2014. Aineisto koostuu Suomen Valtioneuvoston arktisen politiikan strategioista vuosilta 2010–2021 sekä Euroopan unionin arktiseen alueeseen liittyvistä asiakirjoista vuosilta 2008–2021. Tutkimusmenetelmänä käytettään Norman Faircloughn kriittistä diskurssianalyysiä. Analyysiprosessi oli kolmivaiheinen ja työkaluna aineiston hallinnassa käytettiin Atlas.TI- järjestelmää. Ensin aineisto luettiin läpi kertaalleen, toisella lukukerralla aineistoon koodattiin usein toistuvia teemoja ja kolmannessa vaiheessa näiden teemojen pohjalta muodostettiin aineistosta esiin nousevat diskurssit. Kriittisen diskurssianalyysin tuloksena muodostetaan neljä muuttuvaa diskurssia Suomen Valtioneuvoston asiakirjoista, jotka ovat ennen Krimin niemimaan miehitystä kansainvälisen yhteistyön diskurssi, sosiaalisen kestävän kehityksen diskurssi, ympäristön kestävän kehityksen diskurssi sekä diskurssi Suomesta arktisena osaajana ja liikekumppanina. Krimin niemimaan miehityksen jälkeiset Suomen Valtioneuvoston diskurssit ovat suurvaltakamppailun diskurssi, saamelaisten oikeuksien diskurssi, ilmastokriisin diskurssi sekä diskurssi Suomesta arktisena tiennäyttäjänä. Euroopan unionin asiakirjoista muodostetaan kolme muuttuvaa diskurssia, jotka ovat ennen ...