Maaperän rakenne ja geologinen kehityshistoria Haaralamminkankaan pohjavesialueella Oulankajokilaaksossa : lähtökohta hydrostratigrafiseen ja hydrogeologiseen mallinnukseen

Tiivistelmä/Referat – Abstract Arktisilla- ja subarktisilla alueilla on varastoituneena maaperään ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä määriä hiilidioksidia ja metaania. Pohjaveden rooli hiilen kierrossa pohjoisilla alueilla on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu. Pohjaveden kiertokulkuun liittyv...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suoknuuti, Rudi-Matti Ilmari
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2023
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/352974
Description
Summary:Tiivistelmä/Referat – Abstract Arktisilla- ja subarktisilla alueilla on varastoituneena maaperään ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä määriä hiilidioksidia ja metaania. Pohjaveden rooli hiilen kierrossa pohjoisilla alueilla on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu. Pohjaveden kiertokulkuun liittyvät prosessit riippuvat maaperän rakenteesta ja koostumuksesta, jotka puolestaan määräytyvät maaperän syntytavan mukaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Haaralamminkankaan pohjavesisysteemin maaperän rakennetta ja hydrogeologisia ominaisuuksia. Tavoitteena oli myös vahvistaa olemassa olevaa tietoa alueen geologisesta kehityshistoriasta ja alueella vallinneista sedimentaatio-olosuhteista. Tutkimusmenetelminä käytettiin geofysikaalisia luotauksia, kairausaineistoa, raekokoanalyysiä, sekä vesinäytteiden analyysejä. Aineistosta luotiin maaperän rakennetulkinta ja yksinkertaistettu 3D-malli. Lisäksi tuotettiin konseptuaalinen hydrogeologinen malli, mikä tarkoittaa tietoa pohjaveden esiintymisestä alueella, pohjavesialueen eri osien hydraulisista yhteyksistä, sekä sitä, miten pohjavesi on vuorovaikutuksessa pintavesien kanssa. 3D-malli tulee myöhemmin palvelemaan pohjaveden roolin ja hiilen kierron välisen yhteyden tutkimuksessa. Maaperän havaittiin koostuvan Myöhäis-Veikselin glasiaalisista sedimenteistä, hienorakeisesta allassedimentistä, laaksodeltan hiekkakerrostumista, palmikoivan jokisysteemin hiekkaisista sorista ja hienorakeisesta tulvasedimentistä. Kerrostumat ovat muodostuneet seuraavissa päätapahtumissa: Myöhäis-Veikselin jäätikkösyntyinen sedimentaatio, runsaan sedimenttikuorman nopea kumuloituminen jokilaakson pohjalle ja voimakkaan virtauksen fluviaaliset prosessit. Tutkimuksessa selvitettiin myös aikaisemmin tuntemattomaksi jäänyt tieto tutkimusalueen maaperän paksuudesta. Havaituilla paikallisilla sorakerroksilla ja mahdollisella hautautuneella harjulla voi olla vaikutusta pohjaveden virtaukseen. Pohjavesisysteemin havaittiin olevan aikaisemmin oletettua laajempi ja alueen keskivaiheilla sijaitsevan ...