Tenonlaakson maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma. Piesjoki - Nuvvus.

Utsjoella Norjan ja Suomen rajalla virtaava Tenonlaakso on yksi Suomen kauneimmista jokilaaksoista. Maisemankuvaa leimaavat jokilaakson tasanteille syntyneet saamelaiskylät, joiden puoliavoimissa pihapiireissä on sopusuhtaisesti uutta ja sodalta säästynyttä vanhaa rakennuskantaa.Vaikuttavimmat maise...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kokko, Marjut, Koskiniemi, Marika
Format: Book
Language:Finnish
Published: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2022
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/343715
Description
Summary:Utsjoella Norjan ja Suomen rajalla virtaava Tenonlaakso on yksi Suomen kauneimmista jokilaaksoista. Maisemankuvaa leimaavat jokilaakson tasanteille syntyneet saamelaiskylät, joiden puoliavoimissa pihapiireissä on sopusuhtaisesti uutta ja sodalta säästynyttä vanhaa rakennuskantaa.Vaikuttavimmat maisemat avautuvat tunturien kupeesta ja Tenojoelta käsin, joka on toiminut ikiaikaisena kulkureittinä määritellen niin kylien sijoittumisen kuin lohipatojen paikan. Elinkeinoista maisemassa näkyy lohenkalastuksen lisäksi poronhoito, karjatalous, poroheinän ja rehun tuotto sekä pienimuotoinen kalastusmatkailu. Valtakunnallisissa luokituksissa suunnittelualue on vahvistettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vuonna 1995. Dalvadaksen kylä ja osa Nuvvuksen kylää on lisäksi luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2009. Saamelaisessa kulttuurissa maiseman arvottaminen on vierasta ja kulttuurille on luonteenomaista, ettei maisemaan jätetä näkyviä jälkiä. Arvokkaaksi koetaan koko elinpiiri, mutta erityisesti alueet, jotka ovat suotuisia perinteisten elinkeinojen harjoittamisen näkökulmasta. Maiseman hyvyys ja kauneus liittyyvätkin vahvasti siihen, kuinka suotuisa alue on asua ja saada leipä. Tämä suunnitelma on yhdessä kyläläisten kanssa tehty kartoitus alueen maisema-arvoista ja hoidettavista kohteista. Suunnittelun aikana pohdittiin mitä muutoksia maisemassa on tapahtunut elinkeinojen ja ilmaston muuttuessa sekä mikä on Tenonlaakson maisemassa säilyttämisen arvoista. Tämän jälkeen on sovittu hoidettavista kohteista, pohdittu sopivia hoitotapoja, tehty kustannuslaskelmia ja kartoitettu taloudellisia tukimahdollisuuksia. Maiseman – oman asuinympäristön – viihtyisyydestä huolehtiminen koettiin kyläyhteisöissä tärkeänä. Elinkeinojen tukemisen, maisemanhoidon sekä rakennusten ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvien rakennelmien säilyttämisen nähtiin tukevan lisäksi paikallista kulttuuri-identiteettiä. Nyt maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua voidaan alueen ...