On the effects of rotation forestry on the economics of reindeer husbandry

Poro (Rangifer tarandus L.) on olennainen osa pohjoisen boreaalisen alueen ekosysteemejä ja poronhoito on tärkeä sosio-kulttuurinen tekijä erityisesti alkuperäiskansojen keskuudessa. Nykyään Fennoskandian alueen poronhoitoa uhkaa laidunalueiden heikentyminen. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen on usein e...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sarvola, Inka-Mari
Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2022
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/343514
Description
Summary:Poro (Rangifer tarandus L.) on olennainen osa pohjoisen boreaalisen alueen ekosysteemejä ja poronhoito on tärkeä sosio-kulttuurinen tekijä erityisesti alkuperäiskansojen keskuudessa. Nykyään Fennoskandian alueen poronhoitoa uhkaa laidunalueiden heikentyminen. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen on usein ehdotettu porojen lukumäärän vähentämistä. Kuitenkin monissa paliskunnissa myös metsätalous on voimakkaasti heikentänyt talvilaidunten kestävää tuottokykyä, ja siksi silläkin on ollut merkittävä rooli laidunalueiden heikkenemisessä korkeiden porolukujen lisäksi. Metsätalouden vaikutusta poronhoitoon on aiemmin tutkittu laadullisesti, ekologisesti tai yksinkertaisten bioekonomisten mallien avulla. Tässä maisterintutkielmassa laajennan monitieteellistä bioekonomista systeemimallia ja tutkin, miten jaksollinen metsänkasvatus vaikuttaa poronhoidon talouteen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) miten kiertoajan pituus ja 2) metsänhoitokäytänteet kuten maanmuokkaus ja hakkuutähteiden jättäminen maahan vaikuttavat taloudellisesti optimaaliseen porotalouteen. Tutkielmassani laajennan yksityiskohtaista poronhoidon bioekonomista systeemimallia sisällyttämällä siihen metsätalouden vaikutukset jäkälä- ja luppobiomassaan olettaen samalla normaalimetsän rakennetta. Malliin lisättävät metsätalouden vaikutukset jäkälä- ja luppobiomassaan pohjautuvat aikaisempaan kirjallisuuteen. Ratkaisen optimaalisen poromäärän, vuotuiset nettotulot, laidunten jäkäläbiomassan ja lisäruokinnan tason eri pituisilla metsän kiertoajoilla ja eri metsänhoitokäytänteiden vallitessa 0–5 prosentin korkokannoilla käyttäen moderneja dynaamiseen optimointiin tarkoitettuja algoritmeja. Tulosten mukaan kiertoajan pituudella on vaikutus taloudellisesti optimaalisiin tuloksiin. Laidunkiertoa käytettäessä kiertoajan lyhentäminen johtaa pienempiin poromääriin, vuotuisiin nettotuloihin ja jäkäläbiomassaan sekä kasvattaa lisäruokinnan tarvetta. Kun laidunkiertoa ei käytetä, kiertoajan lyhentäminen johtaa pienempiin poromääriin ja vuotuisiin nettotuloihin, vähentää ...