Geodetic mass balance between 1953-2016 from historical imagery on Nuussuaq peninsula in West Greenland

Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden ulkopuoliset jäätiköt muodostavat suuren osan mahdollisesta merenpinnan noususta ja menettävät suuren osan massastaan suurella todennäköisyydellä vuoteen 2100 mennessä. Grönlannissa pinnanmuutoshavainnot, jotka kattavat koko mannerjäätikön ulkopuolisen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jokinen, Ari-Pekka
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2021
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/331458
Description
Summary:Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden ulkopuoliset jäätiköt muodostavat suuren osan mahdollisesta merenpinnan noususta ja menettävät suuren osan massastaan suurella todennäköisyydellä vuoteen 2100 mennessä. Grönlannissa pinnanmuutoshavainnot, jotka kattavat koko mannerjäätikön ulkopuolisen alueen rajoittuvat 2000-luvulle. Lisäksi alueellisia geodeettisia massataseen arvioita on vähän. Viimeaikainen fotogrammetriaohjelmistojen kehittyminen on mahdollistanut vanhojen ilmakuvien uudelleenhyödyntämisen, jota on käytetty jäätiköiden muutostutkimuksissa enenevissä määrin laajentamaan temporaalista resoluutiota. Lisäksi historiallisia valokuvia voidaan käyttää nopealiikkeisten jäätikkövyöryjen havaitsemiseen ja jäätiköiden tarkempaan luokitteluun jäätikkötietokannoissa. Tässä tutkimuksessa 320 historiallista ilmakuvaa vuosilta 1953/1954 prosessoitiin fotogrammetrisesti uuden digitaalisen korkeusmallin (DEM) luomiseksi. Nuussuaqin niemimaan geodeettisen massataseen havaintoja pidennettiin 63 vuoteen vertaamalla vuoden 1953 korkeusmallia vuosien 1985 ja 2016 korkeusmalleihin. Lisäksi, korkeusmallien eroja vertaamalla tutkittiin jäätiköiden pinnanmuutoksia yhdessä ortokuvamosaiikkien kanssa jäätikkövyöryjen havaitsemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös avoimen globaalin jäätikkömallin (OGGM) käyttöä tulevaisuuden jäätikön muutosten simuloimiseksi pienemmässä alueellisessa mittakaavassa. Geodeettisen massataseen tulokset osoittivat selkeän muutoksen vuosien 1953-1985 lähes tasapainoisesta massataseesta vuosien 1985-2016 selkeästi negatiiviseen massataseeseen. Jäätiköiden pinnan alenemisen havaittiin siirtyvän korkeammalle yhdessä massataseen muutoksen kanssa ja pinnanalenemista havaittiin koko korkeusjakaumalla 1985-2016. Yleisestä jäätiköiden vetäytymisestä poiketen, viidellä jäätiköllä havaittiin etenemistä ja/tai jäätikön pinnan nousua lähellä jäätikön etureunaa sekä glasimorfologisia viitteitä nopeista jäätikkövyöryistä. OGGM:a voidaan käyttää helposti pienien alueiden jäätiköiden mallinnukseen, mutta ...