Tundran ja sen kasvillisuustyyppien hiilidioksidivoita selittävät tekijät

Ilmaston lämmetessä arktisten ekosysteemien olosuhteissa ja kasvillisuuden koostumuksessa ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat yksittäisten ympäristöjen ja koko arktisen alueen hiilen kiertoon. Kasvillisuuden koostumuksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ekosysteemien kykyyn sitoa h...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rautakoski, Helena
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2021
Subjects:
GPP
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/328927
Description
Summary:Ilmaston lämmetessä arktisten ekosysteemien olosuhteissa ja kasvillisuuden koostumuksessa ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat yksittäisten ympäristöjen ja koko arktisen alueen hiilen kiertoon. Kasvillisuuden koostumuksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ekosysteemien kykyyn sitoa hiiltä, mutta pensastumisen kaltaisilla kasvillisuuden määrän ja koostumuksen muutoksilla voi olla myös maaperän hiileen liittyviä takaisinkytkentöjä. Tundraympäristöjen hiilenkierrossa tapahtuvien muutosten ennakoimiseksi on ymmärrettävä, miten eri tekijät säätelevät hiilidioksidivoita olosuhteiltaan ja kasvillisuuden koostumukseltaan heterogeenisen tundran eri osissa. Nivaatioiden muodostamilla ympäristögradienteilla kerätystä aineistosta tutkittiin, miten vuot vaihtelevat, ja mitkä eri mikroilmasto-, kasvillisuus- ja maaperämuuttujat ovat yhteydessä hiilidioksidivoihin tundralla ja sen kasvillisuustyypeissä kasvukauden aikana. Ekosysteemirespiraation (ER) vaihtelu oli perustuotantoa (GPP) pienempää, ja nettoekosysteemivaihto (NEE) kasvoi (hiilidioksidin nettonielu) GPP:n kasvaessa. Hiilidioksidin nettosidonta oli suurinta pystyvarvikossa muita kasvillisuustyyppejä suuremmasta ER:stä huolimatta, ja pienintä pienen kasvipeitteen karukoissa, jotka olivat pienestä GPP:stä huolimatta pääosin hiilidioksidin nettonieluja. Kasvillisuuden määrä oli tärkeä GPP:n ja NEE:n vaihtelua selittänyt tekijä koko aineistossa ja kasvillisuustyypeissä. Kasvillisuuden määrä selitti ilmalämpötilan ja maaperän kosteuden ohella myös ER:n vaihtelua koko aineistossa ja eri kosteus- sekä lämpöolosuhteet kasvillisuuden määrän ohella kasvillisuustyypeissä. Mikroilmasto-olosuhteet auttoivat selittämään NEE:n vaihtelua koko aineistossa, karukossa ja maanmyötäisessä varvikossa ilmalämpöolosuhteiden ollessa kosteutta ja maaperän lämpötilaa tärkeämpiä NEE:tä selittäviä tekijöitä karukkoa lukuun ottamatta. Ilmalämpötila oli muita kasvillisuustyyppejä voimakkaammin yhteydessä suurempaan GPP:hen ja ER:ään pystyvarvikoissa, ja ilmalämpötila oli ...